Lukunurkan ensimmäisenä kirjana aloittaa suositun Samasta padasta- huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi -kirjan jatko-osa. Samasta padasta 2 : Puolessa tunnissa -kirjan (Readme) on kirjoittanut ruokatoimittaja Outi Väisänen äitiyslomallaan. Kuvat ovat Riikka Katinkosken ottamia, kuvituksesta vastaa Anna Salmi ja graafisesta suunnittelusta ja taitosta Mottowasabi. Kirja on tehty kaikille perheille, jotka haluavat kokata huippuhyvää ruokaa nopeasti. Jokaisen kirjan ruoan valmistamiseen menee puolisen tuntia, joskin jotkut ruoat vaativat pidemmän kypsennyksen tai tekeytymisen. Kaikki ruoat sopivat myös vauvalle ja ohjeeseen onkin merkitty tarkasti, kuinka vauvan ruoka valmistetaan ”samassa padassa” ja mitä lisätään yli 1 -vuotiaiden ruokaan.

Kirjan ensimmäisestä osasta on tällä hetkellä menossa seitsemäs painos. En itse ole tuohon kirjaan päässyt tutustumaan, joten nyt olikin korkea aika päästä Samasta padasta -kirjojen pariin!

Ulkoasu 5/5

Kirja on kuin karkki, visuaalisesti todella ihastuttava. Kuvista suorastaan pomppaa silmille ihanaa ruoka-iloa. Kylläisiä, sottaisia, metkuilevia ja iloisia lapsia. Ihmettelyä, oivaltamista ja nautiskelua. Värimaailma on yhtenevä ja fontit sopivat yhteen. Kertakaikkiaan ihana paketti! Painoa kirjalla on miltei kilo (994g sanoi meidän keittiövaaka), joten mikään kauhean ketterä keittiökaveri se ei ole. Tämä kuitenkin annettakoon anteeksi, koska haluttu aukeama pysyy hyvin auki juuri koon ansiosta.

Reseptit 4/5

Kirjassa on hyvässä suhteessa pääruokia, välipaloja ja jälkiruokia. Reseptit on kirjattu selkeästi ja ne etenevät loogisesti. Reseptisivuilla seikkailee myös ”rähmäkäpälä” -symbolit, jotka kertovat, mihin vaiheisiin lapsen voi ottaa mukaan. Aivan todella nerokasta! Lisäksi joillain sivuilla on maisteluvinkki, eli ehdotuksia niistä raaka-aineista, joita lapsi voi napsia ruoan valmistuessa. Tykkään. Usein on tilanteita, että ruoanlaittoruokaa vain yksinkertaisesti täytyy olla ja kasvikset tekevät hyvin kauppansa suoraa leikkuulaudalta napsittuna. Kirjassa on reseptien lisäksi myös paljon tietoa ja ajatuksia pienten syömisestä. Outi kertoo omia kokemuksiaan ja näkemyksiään ja ravitsemuksesta kertoo välillä myös asiantuntija. Reseptien laadinnassa pääpaino on selkeästi ollut nopeudessa, helppoudessa ja herkullisuudessa. Samasta padasta itselle ja vauvalle. Oivallan, että tämä ei ole mikään ton-ton -kirja. Ihmettelen kuitenkin, ettei ohjeissa ole minkäänlaisia merkintöjä soveltuvuudesta eri ruokavalioihin. Minua ainakin olisi ilahduttanut suuresti pieni V (vegaaninen) tai G (gluteeniton) -merkintä reseptien yhteydessä.

Kirjassa on paljon inspiroivia ruokalajeja. Jokaisessa ohjeessa on jotain tuttua, mutta vähintään jokin uusi yksityiskohta. Joko se on erilainen maustamistyyli, jokin uusi raaka-aine tai vaikkapa valmistustapa. Hyvinä esimerkkeinä lakritsalla maustettu porkkanakeitto, uunissa valmistuva tomaattipasta ja mustikkahummus. Pohdin pitkään, mitä reseptiä kokeilisin ensin. Kirjan kahdesta vegaanisesta pääruoka -ohjeesta valitsin sen, joka todennäköisemmin maistuu meillä kaikille. Olin kuitenkin ulkona mukavuusalueelta, koska tässä ruoassa oli enemmän ja erilaisia mausteita kuin yleensä käytämme. Limettinen linssipata oli lisukkeineen pöydässä alle tunnissa. Pata maistui ihanalta ja se oli myös täyttävää. Ohjeessa vinkattiin, että mukaan olisi voinut lisätä vielä paketin nyhtökauraa. Vaihdoin sen kuitenkin pikaisesti pannulla paahdettuihin kikherneisiin ja kouralliseen pähkinöitä. Näin ollen ruoka oli melko budjettiystävällinen. Ohje oli myös todella riittoisa, satsista söisi varmasti kuusi aikuista. Lapsille mausteet olivat vähän liikaa, mutta seuraavalla kerralla tiedän maistella aktiivisemmin jo tekovaiheessa. Kerkesimme jo kokeilla myös loputtomia ruissämpylöitä. Sämpylöiden idea on hauska. Taikina tarvitsee vain sekoittaa ja se kohoaa jääkaapissa itsekseen. Kerralla voi valmistaa ison satsin ja sitten pitkin viikkoa paistella tuoreita sämpylöitä, taikina näet säilyy viikonkin jääkaapissa. Sämpylät olivat herkullisia, tosin niissä oli hieman liikaa puruvastusta 1,5 v:lle. Sämpylöiden löydät täältä.

Vegaanin näkökulma 2/5

Kirjan ruokamanifesti, kohta 8: ”Yes ve gan! Vegereseptejä on reilusti. Kun maustat kasvisruoan hyvin, se maistuu koko perheelle”. Minä sanoisin kuitenkin, että ”Yes, we lacto-ovo.” Kirjassa on 17 kasvisruokaohjetta pääruokiin ja niistä kaksi on vegaanista. Juustoa, voita, kuohukermaa ja munia käytetään paljon. Kasvisruoissa juusto on harmittavan isossa roolissa. Mielestäni on vähintäänkin hullunkurista korvata liha toisella eläinperäisellä proteiinilla näinä maailman aikoina, kun hyllyt notkuvat täysin kasviperäisiä vaihtoehtoja. Juusto on toki aika helppo jättää pois, mutta munien korvaaminen on jo hankalampaa ja sitä täytyy soveltaa aina tapauskohtaisesti. Lisäksi maito ja kananmuna ovat melko yleisiä allergeeneja varsinkin pienillä lapsilla.

Vegaanisia puuroja, leipiä, smoothieita ja jälkkäreitä kirjasta löytyy 15 kpl. Välipalat ovat värikkäitä ja osassa ei ole lainkaan valkoista sokeria. Vegaania ilahduttaa pehmeästä tofusta surautettavasta vegaanin suklaavanukas ja pannukakut, jotka sopivat sekä vegaanille, että gluteenittomaan ruokavalioon. Kaiken kaikkiaan täysin vegaanisia reseptejä kirjan 63 ohjeesta on 17 kpl. Pienin muutoksin (yhden raaka-aineen vaihtamalla) vegaanisia ohjeita olisi 14 kpl lisää. Potentiaalia siis on, mutta vegaanin näkökulmaa ei tuoda esille. Sitä on ajateltu jossain määrin, mutta ei sitten kuitenkaan.

Yhteenveto

Kirja saa yhteispisteet 11/15. Hieno paketti. Varmasti uusia ideoita keittiöön, kannustavaa ja iloista tunnelmaa. Tietoakin. Sekasyöjäperhe, jolla ei ole allergioita ilahtuu tästä varmasti. Vegaania ei varsinaisesti kutsuta saman padan ääreen. Potentiaalia on, mutta sitä ei tuoda esille. Välipaloilla ei ruokita perhettä päivällisaikaan eikä täytetä puolison eväsrasiaa. Jos osaat soveltaa ohjeita sujuvasti, saattaa tästä kirjasta olla iloa kuitenkin.

*kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta