Keväinen paahdettu peruna-parsasalaatti G

Kevät on täällä! Tykkään kovasti fiilistellä kaikilla ihanilla raikkailla mauilla pääsiäisen lähestyessä. Tämä salaatti sisältää paljon kaikkea ja se on helposti muunneltavissa. Joskus kokoan sen kaikkinensa kulhoon, mutta toisinaan se katetaan pöytään komponentteina. Tuolloin jokainen voi koota haluamansa annoksen pienistä kulhoista.

Paahdetut perunat on herkullinen pohja salaatille ja kivaa vaihtelua pastasalaatille. Tankoparsa on jo useampana vuonna kuulunut meidän pääsiäisherkkuihin. Aloin valmistamaan parsaa useammin kun tajusin, että keittämisen sijaan se kannattaa vain wokata kevyesti pannulla.

Keväinen paahdettu peruna-parsasalaatti

  • Annoksia: 6
  • Tulosta

Ainekset

Salaatti

  • 1 kg perunoita
  • 3 rkl rypsiöljyä
  • 1 tl suolaa
  • ½ tl mustapippuria
  • 1 pkt (a`300g) marinoitua tofua
  • ½ punasipuli
  • 1 nippu tankoparsaa
  • 1 rkl rypsiöljyä
  • ripaus suolaa
  • 1 rs kirsikkatomaatteja
  • 1 pss jääsalaattia
  • 250 g tuoretta pinaattia

Kastike

  • ½ dl rypsiöljyä
  • 2 rkl balsamiviinietikkaa
  • 2 rkl sinappia
  • 2 rkl sitruunamehua
  • 2 dl silputtua persiljaa

pinnalle paahdettuja cashewpähkinöitä, sitruunansiivuja

Ohje

  1. Aseta uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Pese perunat huolellisesti. Lohko perunat ja pyörittele öljyssä. Lisää suola ja mustapipuri. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja asettele perunat sille tasaisesti. Siirrä uuniin.
  2. Ota marinoitu tofu pakkauksesta. Viipaloi suunnilleen puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja painele talouspaperilla enin neste pois.  
  3. Paahda perunoita noin 20–25 minuuttia, ja lisää sitten tofuviipaleet perunoiden päälle. Paahda vielä n. 10 minuuttia,  kunnes perunat ovat kypsiä ja tofu sekä perunat ovat saaneet hieman väriä. Ota uunista ja anna jäähtyä. 
  4. Huuhtele parsat ja poista kannat (n. 1-2cm varresta). Kuori ja viipaloi punasipuli. Kuumenna laakea paistinpannu ja lisää tilkka öljyä. Kuullota sipuli ja lisää parsat. Wokkaa parsoja n. 5 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä, mutta silti vielä napakkoja. Mausta suolalla. 
  5. Huuhtele salaatti, pinaatti ja kirsikkatomaatit. Halkaise kirsikkatomaatit. 
  6. Kokoa salaatti laakeaan astiaan. Jääsalaatti, pinaatti ja kirsikkatomatit pohjalle, paahdetut perunat päälle, kolmas kerros parsa-punasipuliseosta ja päälle vielä paahdetut tofut. Aineksia on paljon, joten voit joko koota kaikki yhteen tai tarjota osan aineksista erikseen pienistä kulhoista. 
  7. Mittaa rypsiöljy, balsamiviinietikka, sinappi ja sitruunamehu kulhoon ja vispaa voimakkaasti. Kääntele persiljasilppu joukkoon. Lisää salaatin pinnalle tai tarjoa erikseen. 

Vinkki! Tästä salaatista saa muokattua monia versioita. Tofun voi vaihtaa paketilliseen pannulla paistettua Yosa kaurapalaa tai muutamaan desiin kypsiä vihreitä linssejä. Kesällä se valmistuu uusista perunoista ja päälle sopii hienosti myös mansikat!


Lukunurkka: Chocochilin arkiruokaa – 30 minuutin vegaanireseptit

Chocochilin arkiruokaa – 30 minuutin vegaanireseptit on Elina Innasen viides keittokirja. Elina on pitänyt suosittua Chochochili -ruokablogia jo 11 vuoden ajan. Kun Elina kyseli lukijoilta reseptitoiveita, todella usein vastaus kuului ”nopeaa arkiruokaa”. Tottahan se on, joka päivä täytyy syödä ja välillä tuntuu, että ideat ovat todella vähissä. Samat perunat ja makaronit lisukkeilla kiertää kehää. Simppeleille vegaanisille resepteille oli siis tilausta ja tässä niitä nyt on, koko kirjan täydeltä.

Elina on vegaanisen reseptiikan konkari, jonka ohjeita pidetään mutkattomina ja luotettavina. Sellaisina, joihin moni sekasyöjäkin turvautuu, vaikka ei olisi koskaan ennen kokkaillut mitään tarkoituksella vegaanista. Olen syönyt paljon Elinan ohjeilla tehtyä ruokaa. Erityisesti juhlissa tai illanistujaisissa, kun kysyn ”voinko syödä tätä” tai ”mistä otit ohjeen” , joku huikkaa ”joo, se on sen Chochochilin”. En oikein tiedä miksi, mutta itse en ole kovinkaan paljoa Elinan ohjeisiin tutustunut. Jotain kohtuu uutta siis tiedossa! 🙂

Ulkoasu 5/5

Kirjan ulkoasu on raikas ja simppeli. Fontti on helppolukuista ja selkeää. Kirja tuntuu tukevalta käteen ja sivut pysyvät hyvin auki. Jo heti kansikuva kertoo kirjan näkökulman arkiruokaan – mitään perinteistä kotiruokaa ei ole luvassa. Ruokakuvat ovat myös yksinkertaisia ja kauniita. Kuvausrekvisiittaa on käytetty todella vähän, itse ruoka on ehdottomasti pääosassa. Mitä enemmän kirjaa selailee, sitä enemmän tulee vakuuttuneeksi siitä, että suurin toive tällä hetkellä olisi saada maistaa. Edes vähän.

Monissa vegaanisia reseptejä sisältävissä keittokirjoissa on nykyään alustuksena kappale, jossa kerrotaan resepteissä käytettävistä raaka-aineista. Niin tässäkin. Mielestäni se on täysin aiheellista, vaikka moni sekasyöjäkin kokeilee ja tutustuu rohkeasti kasvipohjaisiin tuotteisiin ja ne saattavat olla jo kovinkin tuttuja. Kuitenkin jokaisella kokkaajalla on ne omat suosikkiraaka-aineet, joita voi olla hyvä avata hieman enemmän. Elinan reseptit ovat saaneet vaikutteita monista eri kulttuureista ja esimerkiksi harissat, misot ja tahinit ovat ihan perus mausteita. Minullekin oli ihan aiheellista lukea mitä eroa on vaalealla ja tummalla tahinilla – ilmankos se oli niin kitkerää. Lisäksi kirjan alussa on myös aukeamallinen vinkkejä ruoanlaiton nopeuttamiseksi. Toden totta, hyvä järjestys ja kunnon välineet nopeuttavat ruoanlaittoa! Raaka-aineiden esivalmistelu ja esimerkiksi pastan keitinveden esikiehauttaminen vedenkeittimessä jäävät varmasti käyttöön meidän keittiössä.

Välipalapöydässä tänään – kvinoavispipuuro!

Reseptit 5/5

Reseptit on jaoteltu seitsemään osioon. Kirjasta löytyy 9 salaattia, 8 keittoa, 13 pääruokaa, 10 pasta & nuudeliruokaa, 7 leipää/burgeria/wrappia, 6 välipalaa ja 8 jälkkäriä. Täytyy sanoa, että olin aluksi hieman hämmentynyt kirjan reseptikattauksesta. Arkiruokaa – mitä arkiruokaa nämä ovat? Olin niin juurtunut mielikuvaan siitä mitä arkiruoka on, että en osannut nähdä mitä kaikkea se voisi olla. Niimpä, ei arkiruoan tarvitse aina olla perinteistä kotiruokaa. Töiden jälkeen ruoan täytyy olla pöydässä ripeästi, joten se taitaakin olla tärkein kriteeri. On ihan ok syödä vaikka lämpimiä voileipiä/wrappeja ruokaisalla täytteellä vaikkei olekaan viikonloppu. Kun vihdoin pääsin ulos boksista, aloin innostua toden teolla. Juuri tätä olin odottanut. Uusia ideoita, tapoja ja makuja.

Kerrottakoon tässä välissä, että ohjeet olivat helppolukuisia ja testaamissani resepteissä annettu aikamääre piti paikkansa. Erityisen hyvilläni olin siitä, että taas oli varattu koko aukeama ohjeelle. Yhdellä vilkaisulla, kääntämättä sivua näet siis aina sekä selkeän ohjeen, että kuvan ruoasta.

Resepteistä ensimmäisenä alkoi kiinnostaa runsaat salaatit, pasta & nuudeliruoat sekä kaikki missä on tofua. Tofu worshipper, minä täällä! Laskin, että kirjan 61 reseptistä 13 käytetään tofua, joten vaihtoehtoja riittää. Ohjeissa hyödynnetään kekseliäästi kasviksia ja yrttejä, sekoitetaan herkullisia kastikkeita ja marinadeja ja käytetään luovasti mausteita. Aineksia ei kuitenkaan ole ympätty ohjeisiin huvin vuoksi, vaan jokaisen ainesosan käyttö tuntuu olevan harkittua. Kyllähän se on jo aiemmin tullut todettua, kuinka paljon yksikin mauste voi muuttaa ruoan makua. Yhtä kaikki, ruoanlaiton ripeyden ohella ruoan herkullisuuteen todella kiinnitetään huomiota.

Ensimmäisenä ohjeista kokeilin kvinoavispipuuroa. Ohjeeseen tuli makeuttajaksi omenasosetta ja siinä kehotettiin käyttämään kotimaista kvinoaa, koska se puuroutuu paremmin kuin ulkomailta tuotu. Ohjeen pystyi siis tekemään kokonaan kotimaisista aineksista, eikä siinä ole lisättyä sokeria juurikaan. Puolukkasurvoksen ja turkkilaistyyppisen kaurajogurtin kanssa puuro maistui hyvin. Kvinoalle ominainen hieman kitkerä maku tuli kuitenkin hieman häiritsevästi läpi. Tähän ratkaisuksi Elina vinkkasi, että puuron tekoon voisi puolukan sijaan käyttää joitain miedompia tai makeampia marjoja. Täytyy testata!

Nuudelisalaatti oli maukas, raikas ja täynnä rouskuvia kasviksia.

Seuraavaksi valmistin saunaeväät minulle ja ystävälleni. Tofuwrapit ja välipalasmoothiet olivat täys kymppi. Wrappiin käärittiin mausteista tofukokkelia, hummusta ja salaattisekoitusta. En ollut aiemmin uskaltanut maustaa kylmäsavutofua sen kummemmin ja se saikin ihan uuden ulottuvuuden lisämausteista. Smoothieen taas surautettiin mm. soijarahkaa, kasvimaitoa, vadelmia ja ruusunmarjasosetta. Pakastealtaasta löytyvä ruusunmarjasose oli minulle ihan uusi juttu. Se sopi mainiosti smoothieen ja oli kyllä herkkua ihan sellaisenaankin.

Kirjassa oli useita todella houkuttelevia salaattiohjeita. Runsaita ja herkullisen näköisiä. Rakastan sellaisia salaatteja, joita syödessä on täysi työ analysoida mitä kaikkea edessä olevasta kulhosta löytyy ja miten raaka-aineet on käsitelty ja maustettu. Moni näistä salaateista sopisi varmasti myös illanistujaisiin tai buffet -pöytään. Tällä kertaa kokeilin nuudelisalaattia joka oli wokin tyyppinen, paitsi että mitään muita aineksia ei kuumennettu kuin nuudelit ja tofu. Vihersalaatti puuttui täysin, mutta tuoreita yrttejä oli runsaasti. Salaatti oli törkeän hyvää. Suurin ahaa -elämys oli, että parsakaali on herkullista raakanakin. Itse asiassa parempaa kuin kypsänä.

Yhden kattilan gnoccit valmistui kymmenessä minuutissa.

Pääruoista testasin yhden kattilan gnocceja, joka oli lähimpänä meidän perinteistä arkiruokaa. Ruoka oli todella vaivaton ja taisi itseasiassa valmistua kymmenessä minuutissa. Ulkonäkö ei ollut kummoinen, mutta maku oli kohdillaan. Täydellistä ruokaa kirpeässä pakkasessa ulkoilun jälkeen.

Pastaruokia oli myös useita houkuttelevia, mutta halusin ehdottomasti kokeilla tofu limonelloa. Tähän resepti löytyy myös Chochochilin blogista täältä. Olin lukenut ruoasta paljon hehkutusta, ja se ei pettänyt. Pasta on vegaaniversio helsinkiläisen Cafe Bar no 9:n suositusta pollo limonello -kanapastasta. Täyteläistä kastiketta taittaa reilu tujaus sitruunaa, ja se värjäytyy kauniin keltaiseksi kurkumalla. Pastan seassa on herkullisia tofupaloja ja persilja viimeistelee kokonaisuuden. Tämä on niin sanotusti koukuttavaa settiä. Itse lisäsin ohjeeseen vielä sitruunankuorta ja saapuvan kevään kunniaksi wokkasin päälle tankoparsaa. Mistähän muuten johtuu, että tätä arvostelua tehdessä on usein tehnyt mieli parsaa? 😀

Tofu limonello on ihanan keväinen pastaruoka.

Vegaanin näkökulma 4/5

Kaikki Chochochilin ohjeet ovat luonnollisesti vegaanisia. Monet ohjeet ovat myös pienin muutoksin muokattavissa gluteenittomiksi. Resepteissä käytettävät raaka-aineet ovat myös hankittavissa kohtuullisella budjetilla. Jotkut reseptit ovat itseasiassa todellista budjettiruokaa. Kirja lunastaa kaikin tavoin lupauksensa ja on oiva apuri niin arkena kuin viikonloppunakin. Aivan takuuvarmasti löytyy myös uutta kokattavaa, niin kekseliäitä ohjeet ovat.

Mietin pitkään, voinko olla antamatta täysiä pisteitä tästä viimeisestä osiosta. Koin sen kuitenkin oikeutetuksi. Koska tottakai, kerron nimenomaan sellaisen vegaanin näkökulman, jolla on lapsia. Ainut miinuspiste tulee siis siitä, että näitä ruokia on hieman hankala asettaa varsinkin arkena pöytään, jossa istuu kaksi tarha-ikäistä. Lempiruokanaan keitetty peruna. Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan, tiedäthän jo että Elina on kirjoittamassa Suvi Auvisen kanssa lapsiperheen vegaanikeittokirjaa! Mahtavaa.

Yhteenveto

Kirja saa yhteispisteet 14/15. Kirjan avulla valmistat nopeasti herkullista, värikästä ja monipuolista vegaaniruokaa. Saat uusia ideoita ja opit ehkä käyttämään enemmän mausteita ja yrttejä. Ennen kaikkea käsityksesi arkiruoasta saattaa muuttua. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän kirjaan 🙂

*kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta


Vegaaniset aamupalamuffinit

Monelle onkin jo tuttu kikhernejauhoista valmistettava omeletti, mutta taikina taipuu myös munakkaisiin. Munakkaat paistuvat näppärästi missäs muussakaan kuin muffinivuoassa! 😀 Nämä siis voivat olla ”munakkaita” tai muotonsa vuoksi muffineja. Tämä ohje on kulkenut matkassa jo vuosia ja siitä on olemassa useita versioita. Täytteitä vaihtelemalla voi tehdä lukemattomia erilaisia variaatioita tilanteen mukaan. Oli sitten kyseessä ihan tavallinen aamupala tai juhlakahvitus, tässä sopiva tarjottava. Tällä kertaa halusin jotain keväistä ja siksi valitsin täytteeseen keltaista ja oranssia – maissia ja keltaista kirsikkatomaattia. Kevät on jo nurkan takana!

Vegaaniset aamupalamuffinit

  • Annoksia: 8
  • Tulosta

Ainekset

  • 1 pieni sipuli
  • 2 rkl rypsiöljyä
  • 200g pakastemaissia
  • 3 dl vettä
  • 2 ½ dl kikhernejauhoja
  • ½ dl ravintohiivahiutaleita
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ½ tl suolaa
  • ½ tl mustapippuria
  • 3 rkl Oatly oatgurt Turkish / kaurafraichea
  • vegaanista margariinia vuoan voiteluun
  • kourallinen kirsikkatomaatteja koristeeksi

Ohje

1.Aseta uuni lämpenemään 200 asteeseen.

2.Kuori ja hienonna sipuli. Ota laakea paistinpannu ja kuumenna rypsiöljy. Kuullota sipuli ja lisää pakastemaissi. Kuumenna vielä hetki ja aseta sivuun.

3.Mittaa kikhernejauhot kulhoon. Lisää joukkoon ravintohiivahiutaleet, leivinjauhe, suola ja mustapippuri. Sekoita. Lisää vesi pienissä erissä koko ajan sekoittaen. Lisää lopuksi halutessasi turkkilaistyyppistä kaurajogurttia.

4.Ota muffinivuoka ja voitele sen kolot (8 kpl) margariinilla. Jaa maissi-sipuliseos voideltuihin koloihin ja kaada päälle kikhernejauhoseos. Sekoittele varovasti massa ja vihannekset sekaisin, jotta kaikki vihannekset eivät jää pohjalle. Lisää lopuksi halutessasi pinalle muutama viipale kirsikkatomaattia. Paista uunin keskitasolla 30–35 minuuttia ja tarjoile joko lämpimänä tai kylmänä!

Vinkki!

Gluteenittoman version saat kun jätät kaurajogurtin pois (tilalle voit lisätä vaikka hieman rypsiöljyä tai vastaavan määrän soijapohjaista fraichea.)

Muokkaa vauvalle!

Jätä ohjeesta suola ja turkkilainen kaurajogurtti pois. Nämä muffinit ovat oivallista syötävää vauvalle 7kk iästä eteenpäin! 🙂

Aamupalamuffinit sopivat hienosti vaikkapa brunssille.

Porkkanapiirakka (reseptivaihtis Kanelikeidas)

Kanelikeidas -blogi on harmillisesti lopetettu. Sain kuitenkin Nooralta luvan siirtää tämän kerrassaan hurmaavan herkullisen porkkanapiirakan talteen omaan blogiini. Ohje on ollut todellinen menestys Nooran lähipiirissä enkä epäile yhtään. Niin herkkua se on. Mehevän ja mausteisen pohjan päälle levitetään kermaisen sitruunaista kuorrutetta ja lopuksi komeus koristellaan pähkinärouheella. Pohjaan tulee melko paljon porkkanaraastetta, mutta se sulautuu hyvin taikinaan joten älä epäröi 🙂 Tämä piirakka on oivallinen tarjottava, kun haluat hurmata vieraat kahvipöydässä.

Porkkanaleivokset

  • Annoksia: 12
  • Tulosta

Ainekset

Pohja:

  • 5,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 tl kanelia
  • 1 tl neilikkaa
  • 0,5 tl muskottipähkinää
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 3,5 dl fariinisokeria tiiviiksi puristettuna
  • 1 dl rypsiöljyä
  • 0,5 dl omenasosetta
  • 2 dl kauramaitoa
  • 1 tl omenaviinietikkaa
  • 4,5 dl raastettua porkkanaa (raaste saa olla karkeaa)
  • 100 g rouhittuja saksanpähkinöitä

Kuorrutus: 

  • 1 prk (225 g) Tofutti-soijatuorejuustoa
  • 100 g vegaanista margariinia (esim. Tummansininen Keiju)
  • 1 dl tomusokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 0,5 sitruunan raastettu kuori

Pinnalle: 

  • Mantelirouhetta

Ohje

  1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 
  2. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, ruokasooda, suola ja mausteet keskenään. 
  3. Mittaa toiseen kulhoon fariinisokeri, rypsiöljy, omenasose ja kauramaito ja sekoittele kunnes sokeri on sulanut. Lisää joukkoon lopuksi omenaviinietikka ja sekoita. 
  4. Sekoita jauhoseos nesteiden sekaan ja lisää joukkoon porkkanaraaste ja saksanpähkinärouhe. Sekoita kevyesti. 
  5. Kaada leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (30 cm x 22 cm) ja paista noin 30 minuuttia. 
  6. Kuorrutusta varten sekoita kaikki ainekset yhteen ja levitä jäähtyneen piirakkapohjan päälle. Koristele mantelirouheella.

Vinkki! Leivokset kannattaa valmistaa jo tarjoilua edeltävänä päivänä, jolloin ne ehtivät maustua ja mehevöityä jääkaapissa. Tällöin maut tulevat entistä paremmin esiin!

Piirakan päälle levitetään ihanaa sitruunaista ja kermaisen pehmeää kuorrutusta.

Täytetyt tortillakolmiot

Vuodenvaihteessa kyselin lukijoilta reseptitoiveita ja esille nousi mm. ohjeita suolaisiin aamupaloihin. Tämä ohje on saanut innoitusta Pinterestissä pyörivistä ihanista aamiaisburritoista. Nämä kolmiot ovat oivallista jääkaapintyhjäysruokaa ja ne pitävät nälkää pitkälle päivään. Paistettua perunaa, sipulia, tofua, papuja, tomaattia ja vegejuustoa taitellaan tortillan sisään ja käytetään uunissa. Tortillat pysyvät napakasti kiinni, kun ”pakettien” saumat valelee kauramaidolla ennen uuniin viemistä. Lisäkkeeksi käy raikas salaatti ja erilaiset salsat ja dipit. Nam!

Täytetyt tortillakolmiot

  • Annoksia: 8
  • Tulosta

Ainekset

  • 400 g keitettyjä perunoita
  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl rypsiöljyä
  • 1 rkl paprikajauhetta
  • 1 pkt (300 g) marinoitua tofua
  • 200 g kirsikkatomaatteja
  • 1 prk (150 g) maissia
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl mustapippuria
  • 10 kpl keskikokoisia tortilloja (tarvittaessa gluteenittomia)
  • 1 pkt (150–200 g) vegaanista juustoa
  • kauramaitoa 

Ohje

  1. Aseta uuni lämpenemään 200 asteeseen. 
  2. Kuutioi perunat. Kuori ja hienonna sipulit. Kuutioi tofu, halkaise kirsikkatomaatit ja valuta maissit. 
  3. Kuumenna öljy laakeassa kasarissa ja kuullota sipulit. Lisää paprikajauhe ja peruna- ja tofukuutiot. Paista hetki, kunnes ne ruskistuvat hieman. Lisää lopuksi maissit ja kirsikkatomaatit. Kuumenna vielä hetki ja mausta suolalla ja pippurilla. 
  4. Ota kaksi tortillaa ja jaa kumpainenkin neljään osaan. Aseta työtasolle tortilla ja lusikoi keskelle täytettä. Ripottele halutessasi juustoraastetta täytteen päälle. Seuraavaksi aseta yksi leikkaamistasi kolmioista täytteen päälle ja sivele kolmion reunat kauramaidolla. Käännä tortillan reunat kolmion päälle ja aseta täytetty tortilla ylösalaisin leivinpaperin päälle. Tee samoin lopuille tortillalätyille ja paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. Tarjoa salaatin ja erilaisten dippien kera.
  5. Vinkki! Tortillan täytteeseen voit hyödyntää melkein mitä vain tähteitä jääkaapista sattuu löytymään. Perunan tilalle voit laittaa vaikkapa keitettyä riisiä tai bataattia. Vihanneksista täytteeseen sopii hienosti myös eriväriset paprikat sekä kesäkurpitsa tai munakoiso.


Makaronilaatikko nyhtökauralla

Vegaanihaaste on käynnissä, olethan jo mukana?! 🙂 Minulla on ollut kunnia toimia tuutorina, jolta osallistuja saa halutessaan vastauksia kysymyksiin ja vinkkejä vegaaniseen ruoanlaittoon. Lukemattomia kertoja minulta on haasteen yhteydessä kysytty hyvää makaronilaatikon ohjetta. Niitä on monia, mutta meillä se tehdään useimmiten tällä ohjeella. Nyhtökaura on mitä mainioin proteiinin lähde, mutta jostain syystä lapset eivät kovasti pidä sen rakenteesta. Hieman hienommaksi murustettuna, hyvin maustettuna tämän herkullisen laatikon seassa se kuitenkin maistuu. Suureksi ihmetykseksi he syövät tätä välillä jopa ilman ketsuppia! 😀

Makaronilaatikko nyhtökauralla

  • Annoksia: 6
  • Tulosta

Ainekset

  • 1pss (400g) makaronia
  • 1 iso sipuli
  • 1 pkt (240g) Nyhtökaura Nude
  • 2 rkl rypsiöljyä
  • 1 kasvisliemikuutio
  • ½ tl mustapippuria
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 3-4 dl kaurakermaa
  • 1 ½ dl vettä
  • margariinia vuoan voiteluun

Ohje

  1. Keitä makaronit juuri ja juuri kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhtele kylmällä vedellä. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
  2. Kuori ja pilko sipuli hienoksi. Kuumenna rypsiöljy pannulla ja lisää sipuli. Kuullota. Nypi nyhtökauran palaset hieman pienemmiksi ja lisää pannulle. Paista hetki, lisää liemikuutio ja mausteet. Laske lämpötilaa ja hauduta, kunnes liemikuutio on sulanut.
  3. Kaada laakeaan kulhoon makaronit ja nyhtökauraseos. Lisää kaurakerma ja vesi. Sekoita.
  4. Voitele keskikokoinen uunivuoka ja kaada makaroniseos siihen. Taputtele pinta tasaiseksi. Paista n. 25 minuuttia. Tarjoa raikkaan salaatin tai raasteen kanssa.


Lukunurkka: Kasvisruokaa viisaasti

Lukunurkkaan on saapunut arvioitavaksi Duodecimin syksyllä julkaisema ”Kasvisruokaa viisaasti”. Kirjan ovat kirjoittaneet joukko asiantuntevia naisia: Eeva Voutilainen (ETL, ravitsemustieteiden yliopisto-opettaja), Soili Soisalo (MMM, ruoan ja ravitsemuksen erikoistoimittaja) ja Anna-Liisa Elorinne (FT, kotitaloustieteiden professori). Kauniiden ruokakuvien takana on Viimeistä murua myöten – blogin Saara Atula.

Duodecim, eli Suomalainen lääkäriseura on tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja tietosisältöjä, mutta tuottaa myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista myös ihan tavallisille kansalaisille ammatista riippumatta. Kun kuulin, että Duodecim julkaisee kirjan, jossa käsitellään kasvisruokavalioita, ja että sen sisällöstä on puolet reseptejä – ja vielä vegaanisia sellaisia, olin todella innoissani. Vau. Tammikuussa 2016 huolellisesti koottu vegaaniruokavalio lisättiin Valtion ravitsemussuosituksiin sopivana ruokavaliona niin odottaville- ja imettäville äideille kuin lapsille ja nuorillekin. Nyt luvassa olisi paljon tutkimustietoa aiheesta ja vielä näin kauniissa paketissa herkullisten reseptien kera. Eiköhän aloiteta!

ULKOASU 5/5

Kooltaan kirja juuri sopiva. Tukevat kannet, ei liikaa painoa ja mikä parasta, integroitu nauha joka toimii kirjanmerkkinä! Minulla näitä kirjanmerkkejä vaan pitäisi olla parisen kymmentä, niin täynnä hiirenkorvia nämä keittokirjat tuppaa olemaan 😀

Kirjan kannen kuvitus on ihanan raikas ja runsas. Valkoisella taustalla tuoreen ja houkuttelevan näköisiä hedelmiä ja kasviksia. Voi melkein tuntea miten ihanasti pienet naattiporkkanat napsahtaisivat haukatessa. Kuvituksesta tulee hieman mieleen myös kaikkien tuntema ruokaympyrä ja ehkä sitä tässä vähän haetaankin. Inspiroiduimme heti taiteilemaan myös oman versiomme, jonka näet yltä. Paljon sitä lastenhuoneestakin löytyy syötävää, eikä tässä ollut kuin ehkä puolet. Kirjasta ensimmäiset kahdeksankymmentä sivua on tietoa ja loppupuolisko vegaanisia reseptejä. Tieteen näkökulma on vahvasti läsnä ja aihetta lähestytään monelta eri kantilta. Yleisen tason jälkeen puhutaan mm. ympäsristönäkökulmasta, terveyshyödyistä, koostamisesta eri-ikävaiheissa ja käydään läpi myös muutamia erityiskysymyksiä. Käytännön vinkkejäkin on luvassa. Bongasin tästä osiosta erityisesti neuvoja minulle vieraisiin, mutta kiinnostaviin menetelmiin, versotukseen ja hapattamiseen.

Kansikuvan tyyppiset kuvituskuvat jatkuvat myös muutamilla sivuilla kirjan sisällä. Tieteellisen tekstin lomaan on lisätty kuvituskuvia ja erilaisia havainnollistavia taulukoita. Reseptien ruokakuvat ovat puolestaan todella kauniita ja yksityiskohtaisia. Olen tottunut lukemaan keittokirjoja, joissa kuvat ovat iloisia ja värikkäitä. Omaan makuuni tunnelma kirjan kansien sisällä oli hieman liian tunnelmallinen, mutta sehän on täysin makuasia 🙂

Ihanat marjamuffinit nautittiin lämpiminä kylmän kauramaidon kera.

RESEPTIT 3/5

Kirjan ohjeissa on käytetty kekseliäästi ja monipuolisesti erilaisia kasviksia. Onko mieleesi tullut esimerkiksi tehdä keitetystä palsternakasta majoneesin tyyppistä kastiketta tai pyöritellä ryöpätystä pinaatista ja pähkinöistä pyöryköitä? Ohjeen aineksissa on vähän kovaa rasvaa ja sokerin määrä on minimissä. Myös erilaisia viljoja käytetään monipuolisesti ja valkoisia vehnäjauhoja on usein korvattu jollain ravinteikkaammalla vaihtoehdolla. Todisteeksi ohjeiden ravitsemuksellisesta laadusta jokaisen ohjeen ravintosisältö (energia, proteiinit, rasvat, hiilihydraatit, kuidut ja suola) annosta kohden on kirjattuna ohjeen viereen.

Kirjasta löytyy reseptejä lähinnä kevyisiin lounaisiin, leivonnaisiin ja välipaloihin. Mukana on myös muutama vuokaruoka, jotka houkuttelivat kovasti kokeilemaan. Useasti vain kävi niin, että kun kokkailulle olisi ollut hyvä hetki, taas jokin ainesosa oli jäänyt kauppaan. Mielestäni kirjan parhaimmistoa ovatkin reseptit, jotka ovat simppeleitä. Ohjeista kokeilimme ensimmäisenä marjamuffineja, jotka olivat välitön hitti. Muistan varmasti ikuisesti tilanteen, kun herkkujenkin kanssa kranttu 5v istuu kahvipöydässä ja yhtäkkiä huomaan hänen edessään viiden muffinin käärepaperit siististi pinkassa 😀

Rapeat kvinoaruudut ja kermainen puolukkavispi mansikkakastikkeella.

Yhtenä iltana nautittiin tavallista parempi iltapala, eli kvinoaruudut ja puolukkavispi mansikkakastikkeella. Kerrassaan nerokas idea käyttää kvinoaa leipätaikinaan. Kvinoa lisää taikinan ravitsevuutta (kuitua & proteiinia) ja tekee rakenteesta ihanan kuohkean. Kaapissa minulla ei ollut kuin tummaa kvinoaa, mutta sekin sopi varsin mainiosti. Olisin syönyt yksin puoli leipää, jos pöydässä ei olisi ollut muitakin. Puolukkavispi oli myös lasten mielestä todellista herkkua. Marjapuuroa, johon vatkattiin loppuvaiheessa hieman kaurakermaa. Herkku viimeisteltiin mansikkakastikkeella. Kirjassa vinkattiin tekemään vaihteeksi kastike vadelmista ja maustamaan kastike lakritsijauheella, nam! Vadelma ja lakritsa ovat huikea makupari, tuota versiota täytyy ehdottomasti kokeilla joku kerta.

Porkkana-auringonkukansiemenlevite.

Kirjassa oli monta ihanaa levitettä, joista kokeilin porkkana-auringonkukansiemenlevitettä. Porkkanoita paahdettiin uunissa grillivastuksen alla ja sen jälkeen surautettiin tahnaksi pannulla nopeasti paahdettujen auringonkukansiemenien kanssa. Levitteen rakenne jäi rouheaksi ja se maistui todella maukkaalta leivän päällä. Kokeilemisen arvoinen olisi varmasti vielä myös tämä savukauralevite.

Kirjassa käytetään paljon kotimaisia raaka-aineita ja se on varmasti ihan tarkoituksellista. Tästä tuleekin suuri plussa, koska usein törmään keskusteluihin, joissa halutaan tehdä enemmän kasvisruokaa, mutta pohditaan miten tehdä sitä kotimaisista aineksista. Ohjeissa on kuitenkin myös vaikutteita ympäri maailmaa Italiasta Marokkoon ja Meksikosta Aasiaan. Kirjan reseptien makumaailma on siis laaja ja kokeilunhaluinen löytää varmasti paljon uusia ohjeita. Olisin halunnut kokata myös jotain lämmintä arkiruokaa kirjan reseptillä, mutta potentiaalista ehdokasta ei vain tuntunut löytyvän. Lapsiystävällisiksi ohjeiksi mainostettiin erityisesti pizzaa, makaronilaatikkoa ja tortilloja papukastikkeella. Toivoisin tilanteen olevan toisin, mutta meidän lapsille ei olisi varmastikaan uponnut pizza chilillä, sipulilla, herkkusienillä ja oliiveilla, makaronilaatikko tomaattimurskalla ja yrttimausteella tai tortillat, joissa on chilillä maustettua paputäytettä sekä palsternakkakastiketta. Lisäksi ainesosalistat olivat melko pitkiä ja usein ohjeista ei oikein osannut päätellä, voiko jonkin ainesosan korvata vai onko se juuri se pieni/suuri ja ratkaiseva osa ruokaa. Pieni miinus tulee myös siitä, että reseptin vieressä ei ole aina tilaa kuvalle. Välillä täytyy siis harppoa eteen tai taaksepäin nähdäkseen kuvan kyseisestä reseptistä.

VEGAANIN NÄKÖKULMA 3/5

Kirjan resepteissä on käytetty ainoastaan kasvipohjaisia aineksia, joten niistä kaikki sopivat sellaisenaan vegaanille. Huippua! Ennen reseptiosiota mainitaan, että ohjeet ovat maidottomia, munattomia ja kolesterolittomia. Erityisruokavalioiden symboleja ei ohjeista enää erikseen löydy, eikä gluteenittomuuteen sen kummemmin ole kiinnitetty huomiota. Eikä se olisi tässä tarpeellistakaan. On tosiaan ilahduttavaa, että tässä on nyt hyvä nippu ohjeita, joiden ravitsemuksellinen laatu on varmasti kunnossa. Kun tekee mieli syödä jotain hyvää tekevää, ei muuta kuin kirja käteen ja valitsemaan 🙂 Kaksi aukeamaa kirjasta on myös varattu ”vegaanin päivän ruoat” -kokonaisuudelle. Yleisellä tasolla kerrotaan kuinka paljon mistäkin ruokaryhmästä aikuisen tai leikki-ikäisen tulisi syödä saadakseen tarvittavat ravinto-aineet. Lisäksi osiosta löytyy esimerkkipäivä, jossa on kerrottu yksityiskohtaisesti mitä esimerkillinen vegaanin ruokapäivä voisi pitää sisällään. Esimerkkipäivä on toteutettu myös toistamiseen käyttäen kirjan ohjeita. Jos mietityttää, päivän ruokia voi hieman vertailla omiin ruokatottumuksiinsa ja tehdä johtopäätöksiä.

Kirjassa on paljon hyvää faktaa, joka on varmasti luotettavaa ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa. Tekijät ovat tunnistaneet monia vegaaneiksi ryhtyvien yleisiä kysymyksiä. Esimerkiksi FODMAP -ruokavaliosta tuntuu nyt olevan kovin moni kiinnostunut ja kirjasta bongasin näppärän taulukon ja hyviä vinkkejä kyseiseen ruokavalioon soveltuvista kasvipohjaisista tuotteista. En kuitenkaan voi mitään sille, että jokin minua asiatekstin sävyssä häiritsee. Silmilleni välähtää muunmuassa otsikot ”nitraatit ja muuta varottavaa”, ”juomissa voi piillä vaaroja” ja ”kasvisruoka kuluttaa hampaita”. Suomalaisten kasvisten kulutus ei näinä päivinä ole yleisestä keskustelusta huolimatta lähellekään sillä tasolla kuin pitäisi. Mielestäni edelleen pitäisi puhua paljon enemmän siitä, kuinka vaarallista on olla syömättä kasviksia, kuin syödä niitä. Toki kirjassa korostetaan myös sitä, kuinka monia hyötyjä kasvisruokavalio tuo niin terveydelle kuin ympäristöllekin. On varmasti tarkoitettu hyvää, mutta ehkä tietyt lauseet olisi voinut muotoilla erilaisella tyylillä tai jättää jopa kokonaan pois.

Reseptien puolesta kirja sopii mielestäni kokeilunhaluisille kokkaajille, jotka haluavat valmistaa varmasti monipuolista ja ravitsevaa vegaanista kasvisruokaa. Lapsiperhe löytää reseptipaletista käytettäväksi lähinnä välipaloja ja leivonnaisia. Toki jos osaa luontevasti muokata ohjeita tai lapset ovat erityisen kaikkiruokaisia, kokattavaa löytyy varmasti enemmänkin. Uusia ideoita ja vinkkejä keventämiseen kirja tuo varmasti kokeneenkin kasviskokin keittiöön.

YHTEENVETO

Kirja saa yhteispisteet 11/15p. Kaikenkaikkiaan kirjasta jäi hieman hämmentynyt fiilis. Kirjaa mainostetaan seuraavalla lauseella ”keittokirja jokaiselle kasvisruoasta kiinnostuneelle”. Minusta se ei ole sitä. Suosittelisin kirjaa kasvisruokavalion ravitsemuksellisesta laadusta erittäin kiinnostuneelle, kasvisruokavalion riittävyydestä tai koostamisesta huolestuneelle sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Kauniisiin kansiin mahtuu kuitenkin paljon luotettavaa tutkimustietoa ja kirjan reseptit todistavat, että terveellinen ja suositukset täyttävä, sekä herkullinen vegaaniruoka todellakin mahtuvat samalle lautaselle.

*kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.


Törkeän hyvä sipulipiiras

Jouluvalmistelut on tehty ja nyt on aika laskeutua jouluun 2019. Edessä on leppoisia lomapäiviä perheen ja ystävien kesken. Stressiä voi kuitenkin aiheuttaa monikin asia, kuten esimerkiksi ruoan hamstraaminen jääkaappiin ja monimutkaisten luomusten loihtiminen kyläilyjä varten. Jos mielestäsi leipomukset saavat olla yksinkertaisia (mutta maukkaita!), ulkonäöltään rennon rustiikkisia ja pidät sipulista, tämä ohje on sinulle!

Sipuli ja panimotuotteet ovat oiva makupari. Tässä piiraassa on perinteisen sipulikeiton makumaailmaa. Timjami, balsamico ja siideri/olutloraus (panimotuotteiden puuttuessa myös omenamehu käy) yhdessä sipulin kanssa tuovat keittiöön huumaavan ihanan tuoksun. Täyte kauhotaan vain muutamasta aineksesta syntyvään taikinakuoreen, joka paistuu uunissa ihanan rapsakaksi.

Törkeän hyvä sipulipiiras

  • Annoksia: 6
  • Tulosta

Ainekset

  • Pohja
  • 2 dl paksua kaurajogurttia, esim. Oatly Turkish
  • ½ dl rypsiöljyä
  • ¼ tl suolaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • Täyte
  • 3 isoa keltasipulia
  • 1-2 punasipulia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 3 rkl rypsiöljyä
  • 2 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 tl timjamia
  • ½ tl suolaa 
  • ½ tl mustapippuria
  • 1 dl siideriä/olutta/omenamehua
  • 75g maidotonta juustoa, esim. Porlammin vegeplus
  • kasvimaitoa/vettä

Ohje

1.Sekoita kaurajogurtti, öljy ja suola keskenään. Lisää vehnäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Siirrä jääkaappiin.

2.Kuori sipulit. Pilko kelta- ja punasipuli renkaiksi ja valkosipuli hienoksi hakkelukseksi. Kuumenna öljy laakeassa paistinpannussa ja kuullota sipulit. Lisää mausteet ja haluamasi neste. Hauduta kunnes sipulit ovat pehmenneet.

3.Aseta uuni lämpenemään 225 asteeseen. Aseta leivinpaperi työtason päälle ja ripota sille jauhoja. Ota taikina jääkaapista ja aseta leivinpaperille. Kauli ohueksi levyksi. Raasta juusto ja ripota se pohjan päälle. Levitä täyte juuston päälle jättäen reunoista 3 cm ilman täytettä. Kääntele reunat täytteen päälle ja sudi reunat kasvimaidolla tai vedellä. Paista noin 20–25 minuuttia.

Taikinan teossa ei tarvitse turhia näpertää. Muista kuitenkin jättää reunoille kääntövara.
Piiras valmiina uuniin!

Punajuurilaatikko 2.0

Monen joulupöytään on astellut perinteisten laatikoiden lisäksi myös uudempia suosikkeja. Näistä vakiintuneimpia taitaa olla bataatti- ja punajuurilaatikko. Itse olen tykästynyt viimeisimpänä mainittuun. Punajuuri on täynnä makua ja uunissa kypsennettäessä sen maut vain voimistuvat. Parasta on pinnalta hieman ruskettunut, mutta sisältä mehevä ja täyteläinen laatikko. Punajuurilaatikosta on varmasti yhtä monta versiota, kuin on tekijöitä. Yleensä sitä valmistetaan lisukkeeksi, mutta minä rakastan sitä niin paljon, että haluan syödä sitä läpi joulun – ilman sen kummempia lisukkeita.

Juuri tämä kyseinen ohje on muokkautunut nykyiselleen kymmenien valmistuskertojen tuloksena. Halusin tehdä ruokalajista monipuolisen, joten ymppäsin siihen paljon kaikkea hyvää 😀 Ensialkuun ainesosalistan pituus voi mietityttää, mutta esikypsennettävät raaka-aineet (eli linssit ja spelttihelmet) kypsyvät samassa kattilassa. Sen jälkeen kuutioidaan sipulit ja raastetaan punajuuri sekä peruna. Kaikki sekaisin ja lisätään loput aineet. Koko komeus uuniin ja odottelemaan. Ohje on suuri, joten tästä riittää syötävää useammaksi kerraksi. Tätä todella täytyy kokeilla!

Punajuurilaatikko 2.0

  • Annoksia: 8
  • Tulosta

Ainekset

  • 2 dl ohrasuurimoita/spelttihelmiä
  • 2 dl vihreitä linssejä
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • 1 sipuli
  • 2 perunaa
  • 8 punajuurta
  • 2 ½ dl kaurakermaa
  • 1 dl soijajogurttia tai ”turkkilaista” paksua kaurajogurttia
  • 1 tl timjamia
  • 1 tl oreganoa
  • ½ tl valkopippuria
  • vegaanista margariinia vuoan voiteluun

Ohje

1.Keitä spelttihelmet tai ohrasuurimot sekä linssit kypsiksi liemikuutioilla maustetussa vedessä. Keittämisen loppupuolella suurin osa vedestä tulisi olla imeitynyt. Älä siivilöi suurimo- linssiseosta, vaan siirrä ainoastaan kattila pois levyltä.

2.Kuori ja silppua sipuli. Kuori ja raasta perunat ja punajuuret. Kumoa suureen kulhoon suurimo- linssiseos nesteineen, sipuli ja raasteet. Lisää joukkoon loput aineet ja sekoita huolellisesti. 

3.Aseta uuni 200 asteeseen. Voitele laakea uunivuoka ja taputtele seos tasaisesti vuokaan. Paista uunissa 50–60 minuuttia. Tarjoa kaurafraichenokareen kanssa.


Kevyt linssilasagne

Lasagne on pimeiden päivien lohturuoka nro 1. Se on myös yleensä melko tuhti ruoka, mutta sen ei tarvitse olla. Tämä lasagne täyttää ja lämmittää mukavasti, mutta ei jätä raskasta oloa. Kahden kastikkeen valmistus voi tuntua vaivalloiselta ajatukselta, mutta se onkin aika simppeliä. Kun kasvikset on pilkottu, homma hoituu nopeasti. Kovan rasvan määrä on minimissä ja valkokastike onkin yllättävän täyteläinen kauramaitoon tehtynä.

Kevyt linssilasagne

  • Annoksia: 6
  • Tulosta

Ainekset

  • Täyte
  • -n. 500g kasviksia (esim. 2 porkkanaa ja pieni kesäkurpitsa)
  • 1 sipuli
  • 3 rkl rypsiöljyä
  • 400 g tomaattimurskaa
  • 50 g tomaattipyrettä
  • 4 dl vettä
  • 2 ½ dl punaisia linssejä
  • 150 g pakastepinaattia
  • 1 kasvisliemikuutio
  • 1 tl mustapippuria
  • 1 tl paprikajauhetta
  • Kastike
  • 4 dl kauramaitoa
  • ½ dl vehnäjauhoja
  • 1-2 tl sinappia
  • 1 tl omenaviinietikkaa
  • 2 rkl vegaanista margariinia 
  • 9 (kokojyvä)lasagnelevyä

Ohje

  1. Kuori porkkanat. Huuhtele kesäkurpitsa ja poista kanta. Raasta porkkana ja kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Kuori ja pilko sipuli hienoksi silpuksi. 
  2. Kuumenna rypsiöljy kasarissa ja kuullota sipuli. Lisää raastettu porkkana ja kesäkurpitsa. Lisää tomaattimurska ja -pyree sekä vesi. Huuhtele linssit ja lisää muiden ainesten joukkoon. Lisää myös pakastepinaatti, kasvisliemikuutio, mustapippuri ja paprikajauhe. Anna poreilla hiljalleen n.10 minuuttia, kunnes linssit ovat pehmeitä. 
  3. Mittaa kauramaito, jauhot, sinappi ja viinietikka paksupohjaiseen kattilaan ja sekoita voimakkaasti. Kuumenna kastiketta sekoitellen, kunnes se sakenee hieman. Ota kattila liedeltä. 
  4. Voitele suorakaiteen muotoinen uunivuoka margariinilla. Kauho kasvismuhennosta ohut kerros vuoan pohjalle ja asettele päälle kerros lasagnelevyjä. Lisää levyjen päälle kerros muhennosta ja valkokastiketta ja lado päälle uusi kerros lasagnelevyjä. Tee samoin vielä kolmannes kerros. Laita viimeisen kerroksen päälle vielä ohut kerros kastikkeita. Paista 175 asteessa 45 min.