Lukunurkka: Vegaanin kotiruokaa osa 1 – Haastattelussa Paula Heinonen

Lukunurkkaan on tällä kertaa saapunut arvioitavaksi Paula Heinosen keväällä ilmestynyt Vegaanin kotiruokaa. Paula pitää suosittua Pidempi Korsi -vegaaniruokablogia, jossa kokataan kotoisasti herkullisia vegaanisia ruokia ja leivonnaisia. Paulalta on aiemmin (2016) ilmestynyt Vegeä -niminen keittokirja, jossa oltiin kesäisissä tunnelmissa. Vegaanin kotiruokaa tarjoaa nimensä mukaisesti suomalaiset kotiruokareseptit vegaanisina versioina.

Alkukeväästä, kun tiet olivat vielä loskaiset ja hallitus myllerryksessä – tapahtui muutakin! Kuten tämä ihana päivä. Olin vielä kotona nuorimmaisen kanssa. Syötiin banaanijäätelöä aamupalaksi ja lähdettiin sitten Paulan luo kylään. Pirpana teki tehokasta tupatarkastusta ja minä yritin napsia kuvia Paulan kokkaillessa. Ilmassa oli jännitystä, olihan uusi keittokirja jo pitkällä. Minun täytyi (ja täytyy edelleen) nipistää itseäni välillä. ”Tässä minä nyt olen, Paula Heinosen kotona!”. Käytin tietysti tilanteen hyväksi ja halusin kuulla lisää kirjan aiheesta ja tekoprosessista. Joten tässä olkaa hyvät 🙂

1. Miten kirjan aihe valikoitui?
Se tapahtui suurinpiirtein tammikuun 2018 Vegaanihaasteen jälkeen, kun päätin kirjoittaa Vegaanin kotiruokaa -kirjan. Alkuvuoden vegaanihaasteen aikana käy todella vilkas keskutelu facebook-ryhmissä. Jatkuvasti törmää siihen, että ihmiset haluavat vinkkejä täyttäviin arkiruokiin ja varsinkin reseptejä tuttuihin kotiruoka -klassikoihin. Vegaaninen kotiruoka on ollut mulle sydämen asia ja reseptit olivat kutakuinkin pöytälaatikossa valmiina toimintaan. Kirjaa ennen olin jo jakanutkin näitä klassikkoreseptejä blogissa ja niille oli paljon kysyntää.

2. Mistä sait inspiraatiota kirjan tekoprosessin aikana?
Mulla on sellainen fiilis, ettei mun hirveästi tarvinnut kaivella inspiraatiota kirjan teon aikana. Kaikki sujui aika luonnostaan ja heräsin joka päivä innoissani tekemään kirjaa. Toki selailin ruokakuvia Pinterestissä muistuttaakseni itselleni lisätä jotain koristeita ruoka-annoksen päälle. Lisäksi googlasin tietenkin suomalaisten tämän hetken suosikkiruoat saadakseni vahvistuksen, että olin oikeilla jäljillä.

3. Kerro vähän reseptin kehittämisprosessista? Oliko joitain ohjeita, joita testasit useita kertoja? 
Niinkuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin reseptit kutakuinkin olivat jo valmiina. Tämä on sellaista ruokaa, jota kokkaan päivittäin. Se miten kehittelin reseptejä kirjan teon aikana, niin yritin tehdä kaikesta vieläkin helpompaa ja simppeliä. Kirjassa ei ole kuin ehkä paria poikkeusta lukuunottamatta mitään vaikeasti saatavilla olevia raaka-aineita, taikka outoja mausteita. Teen myös reseptit sillä tavoin, että saan pidettyä mitat helppoina ja huolettomina. Eli mun ohjeissa ei tarvitse mittailla neljännesosia otsa kurtussa, vaan toivon mukaan kun reseptin oppii niin pelkkä koura riittää mitaksi.

4. Keittokirjan tekeminen on varmasti iso projekti, jonka aikana sattuu ja tapahtuu. Tapahtuiko joitain hauskoja kommelluksia? 
Tätä tapahtuu muutenkin kuin vain kirjan teon aikana – unohdan aina jonkun tärkeän ainesosan kauppaan. Omasta mielestä se on vain ärsyttävää, mutta kun sitä tapahtuu jatkuvasti niin tuleehan siitä jo pikkuhiljaa komediaa.

5. Henkilökohtainen lempiohje? (jos tätä saa kysyä :D)
Tähän ei ole yhtä vastausta, koska eri päivinä kaipaa erilaisia ruokia. Jos nyt yksi pitää nostaa niin kirjan Oumphista tehty Stroganoff – kun sen tekee oikeana päivänä, se on taivaallista!

Loppuun vielä neljä nopeaa kysymystä.

Neljä raaka-ainetta, joita löytyy aina kaapista?
Sipulia, pastaa, soijarouhetta ja ketsuppia.


Yksinkertaisin kotiruoka syntyy?
Ylläolevista aineksista! Yksinkertaisia kotiruokia missä on vain muutama ainesosa on hurjan monia, mutta lähestyisin asiaa näin. Yksinkertaisin kotiruoka on sellainen, joka on niin tuttu, että sen valmistaminen sujuu kuin tanssi. Mä kokkailen usein makaronilaatikkoa päivinä kun mun aivot on jo antanut kaikkensa – se on sellainen ruokalaji mitä oon kokannut 1001 kertaa, joten keittiössä ei tarvitse ruokaa laittaessa ajatella mitään vaan kroppa työskentelee melkein kuin itsekseen. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?


Rakkain kotiruokamuisto?
Hyviä kotiruokamuistoja löytyy paljonkin mummoloista, jotka ovat tosin melko jauhelihapainotteisia. Niistä on päällimäisenä mielessä se, että ruuassa maistaa eron jos siihen on ripoteltu ripaus rakkautta ❤ . Uudempina rakkaina kotiruokamuistoina ovat ne, kun on onnistunut veganisoimaan jonkun lapsuuden ruuan. Tässä on tietenkin isossa roolissa myös tuotteiden kehitys.


Paras pöytäseura? 
Kylläpä on Aino vaikeita kysymyksiä! Olen ollut mukana Vegaaniliiton toiminnassa täällä Vaasassa nyt vuoden alusta ja siellä on kyllä ihan supermukavia tyyppejä. Heidän kanssa on tullut istuttua pöydän ääressä jo aika moneenkin otteeseen. Valitsen heidät!


Ääk se on täällä, olkaa hyvä!

Moi! Terve! Hei vaan! Ääh, nyt jännittää 😀 Minusta ei koskaan pitänyt tulla bloggaajaa. Ei koskaan. Lähiaikoina olen kuitenkin haastanut monia mielipiteitäni ja näkemyksiä asioista. Ehkä syy on 30v kriisi, ehkä jokin muu. Kuitenkin olen yhä enemmän sitä mieltä, että ihmisellä on oikeus muuttua ja niin myös mielipiteillä. Niimpä olen nyt tehnyt paljon ”yövuoroja” (ainut aika pienten lasten kanssa, kun johonkin asiaan voi keskittyä) ja yrittänyt saada selkoa vimpainten, teemojen, pikakoodien ja linkkien maailmasta. Ja nyt vihdoin saan esitellä teille blogini.

Kirjoitin päävalikkoon muutamia tekstejä, jotka auttavat sisäistämään, mistä tässä kaikessa on oikeastaan kyse. Ruokavuoden tarinan ja lisää minusta voit lukea täältä. Kokkausfilosofia löytyy täältä. Blogiin läheisesti liittyvästä Pikkumassujen ruokavuosi -projektista voit lukea täältä.

Ja sitten asiaan, eli blogin sisältöön. Keskiössä ovat ehdottomasti vegaaniset kasvisruokareseptit, jotka on suunniteltu maistumaan koko perheelle. Kyselin yhdessä Facebook -ryhmässä, millaiselle blogille voisi olla kysyntää. Aivan älyttömän moni jaksoi vastata ja sain läjäpäin vinkkejä ja ajatuksia. Olen todella kiitollinen joka ikisestä. Kommentit auttoivat ihan älyttömän paljon. Kaikkia toiveita en pysty toteuttamaan, mutta joitain ainakin.

  • Helppoja ja nopeita ohjeita. Suurin osa tulee olemaan tällaisia. Pyrin kehittämään entistä enemmän ohjeita, joissa ei olisi montaa työvaihetta.
  • Keittoja ja vuokaruokia. Jep, näitä on tulossa.
  • Isoja satseja ja niistä jatkojalostusvinkkejä. Tämä oli hyvä huomio. Ohjeet taitavat pää-asiassa olla 4-6 hengelle. Harkitsen kuitenkin esimerkiksi ”tee tuplana” -raaka-ainelistan lisäämistä joihinkin ojeisiin.
  • Kotimaisia perus raaka-aineita. Pää-asiassa kotimaisia, helppous ja hinta menevät kuitenkin joissakin tapauksissa edelle.
  • Jos jotain kalliita raaka-aineita, loppuun vinkki voiko korvata jollain tai mihin laittaa lopun paketista. Hyvä huomio, tähän yritän kiinnittää huomiota. Minullakin on kaiken maailman pussin loppuja kaapit täynnä.
  • Maininta, miten voi muokata vauvalle sopivaksi. Vauvoille sopivia ohjeita ylipäätään pyydettiin paljon. Olen ollut tässä aina hieman arka, koska alle 1v:n ruokailun kanssa saa olla aika tarkkana. Olen kuitenkin nyt lisännyt kaikkiin vauvoille sellaisenaan sopiviin resepteihin tägin ”alle 1v” ja muokkauksin sopiviin ”muokkaa vauvalle”. Kyseisten ohjeiden lopusta löytyy kohta ”muokkaa vauvalle”, jossa kerrotaan tarkemmin reseptin muokkaamisesta pikkuihmiselle.
  • Vinkkejä ja reseptejä synttäritarjoiluihin. Oi kyllä varmasti näitäkin tulee!
  • Vähän rasvaa, suolaa ja sokeria. Näin sen olla pitää. En kuitenkaan pidä näitä itseisarvona. Lisäksi sokeri, ihan se valkoinenkin, mielestäni kuuluu elämään.
  • Max 5 lausetta ennen ohjetta. Mainio idea. Tätä aion ihan oikeasti yrittää toteuttaa. Jos en saa kaikkea tiivistettyä, reseptin jälkeen saattan vielä jatkaa höpinöitä.
  • Max 2 kuvaa. Ei työvaihekuvia, ellei jotain erityistä. Valmis tulos kiinnostaa. Jep, tähän pyrin.
  • Valmistusaika kerrottuna, aktiivinen ja passiivinen aika eriteltynä. Löytyy.
  • Helppo selata puhelimella! Tätä olen pitänyt miltei tärkeimpänä ominaisuutena. Halusin kuitenkin tietyn teeman, eikä se aukea puhelimella aivan kuten toivoin. Homma on kuitenkin pääpiirteittäin kunnossa ja tähän saattaa myöhemmin tulla vielä parannuksia. Hakukoneoptimoinnissa on vielä työsarkaa.

Lisäksi toivottiin suurpiirteisiä hinta- ja ravinnetietoja. Näihin ei rahkeet tällä hetkellä riitä. Yritän kuitenkin pitää kynnyksen melko matalana reseptejä julkaistessa. Reseptin kehittäminen, testaaminen, hiominen, kuvaaminen ja kirjoittaminen on jo sinänsä saavutus. Näihin voin kuitenkin palata vielä myöhemmin, jos toivotaan. Gluteenittomia ja viljattomia ohjeita pyydettiin myös paljon. Gluteeniton ruoan laitto ja leipominen on minun ”heikko kohta”, eli osaamista ei paljoa löydy – vielä. Panostan kuitenkin selkeisiin merkintöihin, jotta valmiiksi gluteenittomat ohjeet löytyvät helposti.

Loppuun haluaisin vielä sanoa asian, jota on aika vaikea muotoilla, mutta yritän kuitenkin. Se syy, miksi en alun perin ajatellut perustavani blogia. En tiedä sinusta, mutta minulla on tapa ajatella näin: jos jotain ei nää, sitä ei ole olemassa. Hassua, eikö totta. Kerron sinulle nyt tämän. Tiedän ruoanlaitosta ja syömisestä paljon. Oikeastaan paljonkaan muusta en sitten tiedäkkään. Myös arki on aikamoista kaaosta, ihan kuin kaikilla muillakin. Tämä alla oleva kuva, kuten kaikki muutkin ruokakuvat täällä, ovat vähintään 70% lavastettuja. Tämä on ainut siedettävä kuva, joka minulla on minusta ja lapsista keittiössä. Yleisin uniformuni omassa keittiössäni on sotkuinen tukka, lämpökerraston kulahtaneet kalsarit ja toppi, johon yleensä joku on vähintäänkin käynyt pyyhkimässä nenänsä. Mutta lukijoiden parhaaksi, pyrin kuitenkin jonkinlaiseen esteettisyyteen. Tiivistettynä – tämä ei siis ole miltä näyttää, mutta se on lukijan omaksi parhaaksi. Heh.

Kiitos että olet siellä, tästä tämä lähtee!

❤ :lla Aino