Lukunurkkaan on tällä kertaa saapunut arvioitavaksi Paula Heinosen keväällä ilmestynyt Vegaanin kotiruokaa. Paula pitää suosittua Pidempi Korsi -vegaaniruokablogia, jossa kokataan kotoisasti herkullisia vegaanisia ruokia ja leivonnaisia. Paulalta on aiemmin (2016) ilmestynyt Vegeä -niminen keittokirja, jossa oltiin kesäisissä tunnelmissa. Vegaanin kotiruokaa tarjoaa nimensä mukaisesti suomalaiset kotiruokareseptit vegaanisina versioina.
Alkukeväästä, kun tiet olivat vielä loskaiset ja hallitus myllerryksessä – tapahtui muutakin! Kuten tämä ihana päivä. Olin vielä kotona nuorimmaisen kanssa. Syötiin banaanijäätelöä aamupalaksi ja lähdettiin sitten Paulan luo kylään. Pirpana teki tehokasta tupatarkastusta ja minä yritin napsia kuvia Paulan kokkaillessa. Ilmassa oli jännitystä, olihan uusi keittokirja jo pitkällä. Minun täytyi (ja täytyy edelleen) nipistää itseäni välillä. ”Tässä minä nyt olen, Paula Heinosen kotona!”. Käytin tietysti tilanteen hyväksi ja halusin kuulla lisää kirjan aiheesta ja tekoprosessista. Joten tässä olkaa hyvät 🙂

1. Miten kirjan aihe valikoitui?
Se tapahtui suurinpiirtein tammikuun 2018 Vegaanihaasteen jälkeen, kun päätin kirjoittaa Vegaanin kotiruokaa -kirjan. Alkuvuoden vegaanihaasteen aikana käy todella vilkas keskutelu facebook-ryhmissä. Jatkuvasti törmää siihen, että ihmiset haluavat vinkkejä täyttäviin arkiruokiin ja varsinkin reseptejä tuttuihin kotiruoka -klassikoihin. Vegaaninen kotiruoka on ollut mulle sydämen asia ja reseptit olivat kutakuinkin pöytälaatikossa valmiina toimintaan. Kirjaa ennen olin jo jakanutkin näitä klassikkoreseptejä blogissa ja niille oli paljon kysyntää.
2. Mistä sait inspiraatiota kirjan tekoprosessin aikana?
Mulla on sellainen fiilis, ettei mun hirveästi tarvinnut kaivella inspiraatiota kirjan teon aikana. Kaikki sujui aika luonnostaan ja heräsin joka päivä innoissani tekemään kirjaa. Toki selailin ruokakuvia Pinterestissä muistuttaakseni itselleni lisätä jotain koristeita ruoka-annoksen päälle. Lisäksi googlasin tietenkin suomalaisten tämän hetken suosikkiruoat saadakseni vahvistuksen, että olin oikeilla jäljillä.

3. Kerro vähän reseptin kehittämisprosessista? Oliko joitain ohjeita, joita testasit useita kertoja?
Niinkuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin reseptit kutakuinkin olivat jo valmiina. Tämä on sellaista ruokaa, jota kokkaan päivittäin. Se miten kehittelin reseptejä kirjan teon aikana, niin yritin tehdä kaikesta vieläkin helpompaa ja simppeliä. Kirjassa ei ole kuin ehkä paria poikkeusta lukuunottamatta mitään vaikeasti saatavilla olevia raaka-aineita, taikka outoja mausteita. Teen myös reseptit sillä tavoin, että saan pidettyä mitat helppoina ja huolettomina. Eli mun ohjeissa ei tarvitse mittailla neljännesosia otsa kurtussa, vaan toivon mukaan kun reseptin oppii niin pelkkä koura riittää mitaksi.
4. Keittokirjan tekeminen on varmasti iso projekti, jonka aikana sattuu ja tapahtuu. Tapahtuiko joitain hauskoja kommelluksia?
Tätä tapahtuu muutenkin kuin vain kirjan teon aikana – unohdan aina jonkun tärkeän ainesosan kauppaan. Omasta mielestä se on vain ärsyttävää, mutta kun sitä tapahtuu jatkuvasti niin tuleehan siitä jo pikkuhiljaa komediaa.
5. Henkilökohtainen lempiohje? (jos tätä saa kysyä :D)
Tähän ei ole yhtä vastausta, koska eri päivinä kaipaa erilaisia ruokia. Jos nyt yksi pitää nostaa niin kirjan Oumphista tehty Stroganoff – kun sen tekee oikeana päivänä, se on taivaallista!

Loppuun vielä neljä nopeaa kysymystä.
Neljä raaka-ainetta, joita löytyy aina kaapista?
Sipulia, pastaa, soijarouhetta ja ketsuppia.
Yksinkertaisin kotiruoka syntyy?
Ylläolevista aineksista! Yksinkertaisia kotiruokia missä on vain muutama ainesosa on hurjan monia, mutta lähestyisin asiaa näin. Yksinkertaisin kotiruoka on sellainen, joka on niin tuttu, että sen valmistaminen sujuu kuin tanssi. Mä kokkailen usein makaronilaatikkoa päivinä kun mun aivot on jo antanut kaikkensa – se on sellainen ruokalaji mitä oon kokannut 1001 kertaa, joten keittiössä ei tarvitse ruokaa laittaessa ajatella mitään vaan kroppa työskentelee melkein kuin itsekseen. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Rakkain kotiruokamuisto?
Hyviä kotiruokamuistoja löytyy paljonkin mummoloista, jotka ovat tosin melko jauhelihapainotteisia. Niistä on päällimäisenä mielessä se, että ruuassa maistaa eron jos siihen on ripoteltu ripaus rakkautta ❤ . Uudempina rakkaina kotiruokamuistoina ovat ne, kun on onnistunut veganisoimaan jonkun lapsuuden ruuan. Tässä on tietenkin isossa roolissa myös tuotteiden kehitys.
Paras pöytäseura?
Kylläpä on Aino vaikeita kysymyksiä! Olen ollut mukana Vegaaniliiton toiminnassa täällä Vaasassa nyt vuoden alusta ja siellä on kyllä ihan supermukavia tyyppejä. Heidän kanssa on tullut istuttua pöydän ääressä jo aika moneenkin otteeseen. Valitsen heidät!

2 thoughts on “Lukunurkka: Vegaanin kotiruokaa osa 1 – Haastattelussa Paula Heinonen”