Nyt arvion saa Paula Heinosen keväällä ilmestynyt Vegaanin kotiruokaa. Paula pitää siis suosittua Pidempi Korsi -vegaaniruokablogia, jossa kokataan kotoisasti herkullisia vegaanisia ruokia ja leivonnaisia. Vegaanin kotiruokaa tarjoaa nimensä mukaisesti suomalaiset kotiruokareseptit vegaanisina versioina. Kirjan reseptit ja ruokakuvat ovat Paulan itsensä käsialaa.

Olen kokkaillut paljon Paulan reseptejä ja monet niistä ovat jääneet arki-arsenaaliin. Kotiruoka taas on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kotiruoka tarkoittaa tuttuja makuja ja rakenteita (lapset tykkää) sekä täytettä eväsrasiaan (mies tykkää). Kyllä kiitos. Vielä jos ruoka on nopea valmistaa, kiinnostaa vielä enemmän! Olin siis odottanut tätä kirjaa jo tovin. Lisäksi olen saanut kunnian tutustua Paulaan lähemmin kevään aikana, joten olen hieman myös myötäelänyt kirjan valmistumisprosessia. Jännittävää, eiköhän aloiteta! 🙂

Ulkoasu 5/5

Kirjan teemaväri on raikkaan kirkas vihreä. Opus erottuu varmasti muista keittokirjoista, joten kotonakaan sitä ei kauaa tarvitse hyllystä etsiä. Kirjassa on yli 200 sivua ja se painaakin yli kilon. Kovien kansien ansiosta sitä on silti helppo käsitellä. Kirjassa on paljon kuvia. Ruokakuvat ovat yksinkertaisia ja houkuttelevia ja niissä itse asia on aina pää-osassa. Jokaisesta reseptistä on suuret, koko sivun kuvat. Eri kappaleiden välillä on myös fiilistelykuvia. Näiden parhaimistoa mielestäni on tietenkin kuvat, joissa pienet, supersöpöt ihmisenalut vierailevat ruokapöydässä.

Kirjan alussa on kymmenen kohdan alustus lukijalle, jossa kerrotaan kirjan sisällöstä ja kuinka ohjeita kannattaa lähestyä. Seuraavilla aukeamilla on kasviproteiinien sekä kasvimaitojen ”pikakurssi”, eli selostetaan eri tuotteiden ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista. Vaikka itselle moni asia on jo itsestäänselvyys, täytyy muistaa, että monelle nämä tuotteet ovat edelleen vieraita. Nämä selostukset madaltavat varmasti kynnystä ryhtyä kokeilemaan ohjeita.

Reseptit 4/5

Reseptit on jaoteltu valmistustavan tai ruokalajin mukaan. Kirjasta löytyy 10 kastiketta, 10 keittoa, 17 liedellä valmistettavaa ruokaa, 17 uunissa valmistettavaa ruokaa, 13 viikonloppu -ruokaa ja 24 makeaa syötävää. Kaikki klassikot nakkikastikkeesta kaalilaatikkoon ja Hanna-tädin kakkuihin löytyy. Makaronilaatikolle on ohjeita jopa kaksin kappalein, mikä onkin vähintäänkin kohtuullista.

Maustepippuri ja rakkaus taitavat olla ne ainekset, jotka antavat kotiruoille sen ”mummon kosketuksen”. Näissä ohjeissa ei varmasti ole unohdettu kumpaakaan. Paulan tyyli on muutenkin mutkaton ja perinteinen, ohjeet ovat helposti lähestyttäviä. Ohjeissa ei ole kovin kummallisia aineksia ja työvaiheiden määrä on minimissä. Aika moni ohje sisältää jotain valmista kasviproteiinituotetta, kuten Oumphia, Vöneriä, Nyhtökauraa tai einespyöryköitä. Pidän myös tallaisia ohjeita varsin tarpeellisina, koska monesti arkiruoka on juurikin einesten täydentämistä monipuoliseksi ateriaksi. Samalla ohjeissa kuitenkin korostetaan kasvisten syönnin tärkeyttä ja vinkataan muista tavoista toteuttaa ohjetta. Kerrotaan esimerkiksi mitä kasviksia kastikkeen joukkoon voi lisätä tai miten eri tavoin ruoan voi maustaa. Miltei kaikissa ruokakuvissa on myös salaatti tai lisuke mukana, joten tätäkään asiaa ei tarvitse lähteä uudestaan pohtimaan. En tiedä sinusta, mutta itselläni on monesti seuraavanlainen ongelma. Lounaan tai päivällisen valmistettuani totean, että ruokaa on tehty, mutta ei sitten kuitenkaan ole. Tarkoitan siis, että sitä ei välttämättä jääkään seuraavalle päivälle tai eväsrasian täytteeksi. Tämän kirjan ruoista todella moni ruokalaji on sellainen, jota voi syödä seuraavana päivänä ja sopii myös evääksi. Laatikot ja keitot ovat tyypillisesti tällaisia ruokia. Keitot -osio oli muutenkin erityisen ilahduttava. Lapsetkin syövät tosi mielellään keittoja ja soppaa on helppo tehdä kerralla isompi kattila. Jostain kumman syystä vegaanisia versioita perinteisille keitoille on erityisen haastava keksiä. Bongasin useamman uuden vaihtoehdon!

Kasviproteiinien listassa palkokasvit saavat Paulalta ykköspaikan. Kirjan jokaisen ohjeen kasviproteiininlähteen voi vaihtaa papuihin tai linsseihin. Kirjan kiinnostavimpia ohjeita ovatkin mielestäni juuri ohjeet, joissa papuja tai linssejä on käytetty uudella tavalla. Currylla maustettu linssikastike, papukiusaus, makaronilaatikko linsseillä ja lehtikaalilla sekä kikhernecarbonara houkuttelivat. Päätin kokeilla viimeiseksi mainittua yhtenä pitkän päivän iltana, jolloin tarvitsin illallista vain ja ainoastaan itselleni. Kaurakermalla, valko- ja kevätsipulilla, vegaanisella parmesaniraasteella sekä tujauksella sitruunamehua tämä pastaruoka oli taivaallista ja valmista viidessätoista minuutissa.

Toinen kokeilemani ohje oli pannukakku. Pannukakku on aina varma ja laiskan vaihtoehto silloin, kun ei jaksa ryhtyä paistamaan lättyjä. Ainekset sekaisin ja uuniin. Olen aiemmin tehnyt pannukakkuni kauramaitoon, mutta nyt noudatin ohjetta täsmällisesti ja tein taikinan soijamaitoon. Tulos oli herkullinen. Maku oli pyöreämpi ja täyteläisempi. Tämä pannukakku onnistui hienosti, vaikka käyttämäni uuni oli jo vanha, vinossa ja parhaat päivänsä muutenkin jo nähnyt. Mökin varastossa paistui todellakin paras pannukakku ikinä, joka ei tarvinnut seurakseen kuin tuoreita marjoja ja nokareen kauravispiä.

Kirjan pannukakkuohje julkaistiin hiljattain myös netissä . Artikkelin yhteydessä käytiin keskustelua ohjeesta ja huomio kiinnittyi tietysti sokerin määrään. Taikinaan tulee toki reilusti sokeria, mutta saman verran (tai itseasiassa enemmän) tulee myös yhteen netin suosituimmista pannukakku -ohjeista. Monesti ajatellaan edelleen, että kasvisruoka ja erityisesti vegaaninen kasvisruoka tarkoittavat ensisijaisesti terveellistä. Se on toki monesti sitäkin. Tässä kirjassa on kyse uuden ajan kotiruoasta, joka on sitä tuttua ja turvallista, mutta vegaanista. Tällöin on helpompi ottaa nämä ruoat osaksi arkea, kun ne ovat oikeasti helposti lähestyttäviä. Lorautetaan kastikkeeseen kermaa ja herkutellaan silloin tällöin makealla pannukakulla, ihan kuin ennenkin. Tehdään se kuitenkin ”uuden ajan tyyliin”!

Ainoa miinuspiste tulee reseptien uutuusarvosta. Tähän kirjaan on koottu parhaimmistoa, mikä tarkoittaa, että osa on jo julkaistu muualla. Jos seuraat aktivisesti blogia tai sinulla on jo Paulan aiemmin kirjoittama kirja, olet melko varmasti törmännyt osaan ohjeista jo aiemmin.

Vegaanin näkökulma 5/5

Kirjan kaikki ohjeet ovat luonnollisesti vegaanille soveltuvia. Erityisesti alustustekstien ja mutkattomien ohjeiden ansiosta kirja sopii hienosti myös ensimmäiseksi oppaaksi henkilölle, jolle vegaaninen kasvisruoka on ihan uusi juttu. Perinteisten kotiruokien kautta on helppo lisätä kasviperäisten ainesten osuutta ruokavaliossa. Kokeneempikin vegaani löytää myös varmasti uusia ideoita ruokapöytään. Bonuksena osa ohjeista vaatii aktiivista kokkausaikaa vain pienen hetken ja ainekset lähtevät kaupasta mukaan pikkurahalla. Esimerkiksi lapsiperheen ruokavastaava laittaa tanssiksi tässä vaiheessa 😀

Yhteispisteet 14/15

Tämä keittokirja on mielestäni sellainen paketti, että voin suositella sitä ihan jokaiseen talouteen, joka vain on kiinnostunut kokeilemaan uuden ajan kotiruokaa. Olit sitten vasta kiinnostunut kasvisruoasta tai jo pidemmän linjan harrastaja – tarvitset tämän kirjan!