Lukunurkkaan on saapunut arvioitavaksi Duodecimin syksyllä julkaisema ”Kasvisruokaa viisaasti”. Kirjan ovat kirjoittaneet joukko asiantuntevia naisia: Eeva Voutilainen (ETL, ravitsemustieteiden yliopisto-opettaja), Soili Soisalo (MMM, ruoan ja ravitsemuksen erikoistoimittaja) ja Anna-Liisa Elorinne (FT, kotitaloustieteiden professori). Kauniiden ruokakuvien takana on Viimeistä murua myöten – blogin Saara Atula.

Duodecim, eli Suomalainen lääkäriseura on tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja tietosisältöjä, mutta tuottaa myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista myös ihan tavallisille kansalaisille ammatista riippumatta. Kun kuulin, että Duodecim julkaisee kirjan, jossa käsitellään kasvisruokavalioita, ja että sen sisällöstä on puolet reseptejä – ja vielä vegaanisia sellaisia, olin todella innoissani. Vau. Tammikuussa 2016 huolellisesti koottu vegaaniruokavalio lisättiin Valtion ravitsemussuosituksiin sopivana ruokavaliona niin odottaville- ja imettäville äideille kuin lapsille ja nuorillekin. Nyt luvassa olisi paljon tutkimustietoa aiheesta ja vielä näin kauniissa paketissa herkullisten reseptien kera. Eiköhän aloiteta!

ULKOASU 5/5

Kooltaan kirja juuri sopiva. Tukevat kannet, ei liikaa painoa ja mikä parasta, integroitu nauha joka toimii kirjanmerkkinä! Minulla näitä kirjanmerkkejä vaan pitäisi olla parisen kymmentä, niin täynnä hiirenkorvia nämä keittokirjat tuppaa olemaan 😀

Kirjan kannen kuvitus on ihanan raikas ja runsas. Valkoisella taustalla tuoreen ja houkuttelevan näköisiä hedelmiä ja kasviksia. Voi melkein tuntea miten ihanasti pienet naattiporkkanat napsahtaisivat haukatessa. Kuvituksesta tulee hieman mieleen myös kaikkien tuntema ruokaympyrä ja ehkä sitä tässä vähän haetaankin. Inspiroiduimme heti taiteilemaan myös oman versiomme, jonka näet yltä. Paljon sitä lastenhuoneestakin löytyy syötävää, eikä tässä ollut kuin ehkä puolet. Kirjasta ensimmäiset kahdeksankymmentä sivua on tietoa ja loppupuolisko vegaanisia reseptejä. Tieteen näkökulma on vahvasti läsnä ja aihetta lähestytään monelta eri kantilta. Yleisen tason jälkeen puhutaan mm. ympäsristönäkökulmasta, terveyshyödyistä, koostamisesta eri-ikävaiheissa ja käydään läpi myös muutamia erityiskysymyksiä. Käytännön vinkkejäkin on luvassa. Bongasin tästä osiosta erityisesti neuvoja minulle vieraisiin, mutta kiinnostaviin menetelmiin, versotukseen ja hapattamiseen.

Kansikuvan tyyppiset kuvituskuvat jatkuvat myös muutamilla sivuilla kirjan sisällä. Tieteellisen tekstin lomaan on lisätty kuvituskuvia ja erilaisia havainnollistavia taulukoita. Reseptien ruokakuvat ovat puolestaan todella kauniita ja yksityiskohtaisia. Olen tottunut lukemaan keittokirjoja, joissa kuvat ovat iloisia ja värikkäitä. Omaan makuuni tunnelma kirjan kansien sisällä oli hieman liian tunnelmallinen, mutta sehän on täysin makuasia 🙂

RESEPTIT 3/5

Kirjan ohjeissa on käytetty kekseliäästi ja monipuolisesti erilaisia kasviksia. Onko mieleesi tullut esimerkiksi tehdä keitetystä palsternakasta majoneesin tyyppistä kastiketta tai pyöritellä ryöpätystä pinaatista ja pähkinöistä pyöryköitä? Ohjeen aineksissa on vähän kovaa rasvaa ja sokerin määrä on minimissä. Myös erilaisia viljoja käytetään monipuolisesti ja valkoisia vehnäjauhoja on usein korvattu jollain ravinteikkaammalla vaihtoehdolla. Todisteeksi ohjeiden ravitsemuksellisesta laadusta jokaisen ohjeen ravintosisältö (energia, proteiinit, rasvat, hiilihydraatit, kuidut ja suola) annosta kohden on kirjattuna ohjeen viereen.

Kirjasta löytyy reseptejä lähinnä kevyisiin lounaisiin, leivonnaisiin ja välipaloihin. Mukana on myös muutama vuokaruoka, jotka houkuttelivat kovasti kokeilemaan. Useasti vain kävi niin, että kun kokkailulle olisi ollut hyvä hetki, taas jokin ainesosa oli jäänyt kauppaan. Mielestäni kirjan parhaimmistoa ovatkin reseptit, jotka ovat simppeleitä. Ohjeista kokeilimme ensimmäisenä marjamuffineja, jotka olivat välitön hitti. Muistan varmasti ikuisesti tilanteen, kun herkkujenkin kanssa kranttu 5v istuu kahvipöydässä ja yhtäkkiä huomaan hänen edessään viiden muffinin käärepaperit siististi pinkassa 😀

Yhtenä iltana nautittiin tavallista parempi iltapala, eli kvinoaruudut ja puolukkavispi mansikkakastikkeella. Kerrassaan nerokas idea käyttää kvinoaa leipätaikinaan. Kvinoa lisää taikinan ravitsevuutta (kuitua & proteiinia) ja tekee rakenteesta ihanan kuohkean. Kaapissa minulla ei ollut kuin tummaa kvinoaa, mutta sekin sopi varsin mainiosti. Olisin syönyt yksin puoli leipää, jos pöydässä ei olisi ollut muitakin. Puolukkavispi oli myös lasten mielestä todellista herkkua. Marjapuuroa, johon vatkattiin loppuvaiheessa hieman kaurakermaa. Herkku viimeisteltiin mansikkakastikkeella. Kirjassa vinkattiin tekemään vaihteeksi kastike vadelmista ja maustamaan kastike lakritsijauheella, nam! Vadelma ja lakritsa ovat huikea makupari, tuota versiota täytyy ehdottomasti kokeilla joku kerta.

Kirjassa oli monta ihanaa levitettä, joista kokeilin porkkana-auringonkukansiemenlevitettä. Porkkanoita paahdettiin uunissa grillivastuksen alla ja sen jälkeen surautettiin tahnaksi pannulla nopeasti paahdettujen auringonkukansiemenien kanssa. Levitteen rakenne jäi rouheaksi ja se maistui todella maukkaalta leivän päällä. Kokeilemisen arvoinen olisi varmasti vielä myös tämä savukauralevite.

Kirjassa käytetään paljon kotimaisia raaka-aineita ja se on varmasti ihan tarkoituksellista. Tästä tuleekin suuri plussa, koska usein törmään keskusteluihin, joissa halutaan tehdä enemmän kasvisruokaa, mutta pohditaan miten tehdä sitä kotimaisista aineksista. Ohjeissa on kuitenkin myös vaikutteita ympäri maailmaa Italiasta Marokkoon ja Meksikosta Aasiaan. Kirjan reseptien makumaailma on siis laaja ja kokeilunhaluinen löytää varmasti paljon uusia ohjeita. Olisin halunnut kokata myös jotain lämmintä arkiruokaa kirjan reseptillä, mutta potentiaalista ehdokasta ei vain tuntunut löytyvän. Lapsiystävällisiksi ohjeiksi mainostettiin erityisesti pizzaa, makaronilaatikkoa ja tortilloja papukastikkeella. Toivoisin tilanteen olevan toisin, mutta meidän lapsille ei olisi varmastikaan uponnut pizza chilillä, sipulilla, herkkusienillä ja oliiveilla, makaronilaatikko tomaattimurskalla ja yrttimausteella tai tortillat, joissa on chilillä maustettua paputäytettä sekä palsternakkakastiketta. Lisäksi ainesosalistat olivat melko pitkiä ja usein ohjeista ei oikein osannut päätellä, voiko jonkin ainesosan korvata vai onko se juuri se pieni/suuri ja ratkaiseva osa ruokaa. Pieni miinus tulee myös siitä, että reseptin vieressä ei ole aina tilaa kuvalle. Välillä täytyy siis harppoa eteen tai taaksepäin nähdäkseen kuvan kyseisestä reseptistä.

VEGAANIN NÄKÖKULMA 3/5

Kirjan resepteissä on käytetty ainoastaan kasvipohjaisia aineksia, joten niistä kaikki sopivat sellaisenaan vegaanille. Huippua! Ennen reseptiosiota mainitaan, että ohjeet ovat maidottomia, munattomia ja kolesterolittomia. Erityisruokavalioiden symboleja ei ohjeista enää erikseen löydy, eikä gluteenittomuuteen sen kummemmin ole kiinnitetty huomiota. Eikä se olisi tässä tarpeellistakaan. On tosiaan ilahduttavaa, että tässä on nyt hyvä nippu ohjeita, joiden ravitsemuksellinen laatu on varmasti kunnossa. Kun tekee mieli syödä jotain hyvää tekevää, ei muuta kuin kirja käteen ja valitsemaan 🙂 Kaksi aukeamaa kirjasta on myös varattu ”vegaanin päivän ruoat” -kokonaisuudelle. Yleisellä tasolla kerrotaan kuinka paljon mistäkin ruokaryhmästä aikuisen tai leikki-ikäisen tulisi syödä saadakseen tarvittavat ravinto-aineet. Lisäksi osiosta löytyy esimerkkipäivä, jossa on kerrottu yksityiskohtaisesti mitä esimerkillinen vegaanin ruokapäivä voisi pitää sisällään. Esimerkkipäivä on toteutettu myös toistamiseen käyttäen kirjan ohjeita. Jos mietityttää, päivän ruokia voi hieman vertailla omiin ruokatottumuksiinsa ja tehdä johtopäätöksiä.

Kirjassa on paljon hyvää faktaa, joka on varmasti luotettavaa ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa. Tekijät ovat tunnistaneet monia vegaaneiksi ryhtyvien yleisiä kysymyksiä. Esimerkiksi FODMAP -ruokavaliosta tuntuu nyt olevan kovin moni kiinnostunut ja kirjasta bongasin näppärän taulukon ja hyviä vinkkejä kyseiseen ruokavalioon soveltuvista kasvipohjaisista tuotteista. En kuitenkaan voi mitään sille, että jokin minua asiatekstin sävyssä häiritsee. Silmilleni välähtää muunmuassa otsikot ”nitraatit ja muuta varottavaa”, ”juomissa voi piillä vaaroja” ja ”kasvisruoka kuluttaa hampaita”. Suomalaisten kasvisten kulutus ei näinä päivinä ole yleisestä keskustelusta huolimatta lähellekään sillä tasolla kuin pitäisi. Mielestäni edelleen pitäisi puhua paljon enemmän siitä, kuinka vaarallista on olla syömättä kasviksia, kuin syödä niitä. Toki kirjassa korostetaan myös sitä, kuinka monia hyötyjä kasvisruokavalio tuo niin terveydelle kuin ympäristöllekin. On varmasti tarkoitettu hyvää, mutta ehkä tietyt lauseet olisi voinut muotoilla erilaisella tyylillä tai jättää jopa kokonaan pois.

Reseptien puolesta kirja sopii mielestäni kokeilunhaluisille kokkaajille, jotka haluavat valmistaa varmasti monipuolista ja ravitsevaa vegaanista kasvisruokaa. Lapsiperhe löytää reseptipaletista käytettäväksi lähinnä välipaloja ja leivonnaisia. Toki jos osaa luontevasti muokata ohjeita tai lapset ovat erityisen kaikkiruokaisia, kokattavaa löytyy varmasti enemmänkin. Uusia ideoita ja vinkkejä keventämiseen kirja tuo varmasti kokeneenkin kasviskokin keittiöön.

YHTEENVETO

Kirja saa yhteispisteet 11/15p. Kaikenkaikkiaan kirjasta jäi hieman hämmentynyt fiilis. Kirjaa mainostetaan seuraavalla lauseella ”keittokirja jokaiselle kasvisruoasta kiinnostuneelle”. Minusta se ei ole sitä. Suosittelisin kirjaa kasvisruokavalion ravitsemuksellisesta laadusta erittäin kiinnostuneelle, kasvisruokavalion riittävyydestä tai koostamisesta huolestuneelle sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Kauniisiin kansiin mahtuu kuitenkin paljon luotettavaa tutkimustietoa ja kirjan reseptit todistavat, että terveellinen ja suositukset täyttävä, sekä herkullinen vegaaniruoka todellakin mahtuvat samalle lautaselle.

*kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.