Pistetään myös yksi suolainen mummin resepti tähän väliin. Tämä resepti ei suoranaisesti ole mummin resepti, mutta se hyvinkin voisi olla. Ja kuka tietää, tällaista hyvin samantyylistä mummi on voinutkin tarjoilla. 80- ja 90- luvuilla erilaiset majoneesisalaatit olivat suosittuja tarjottavia. Monessa keittiössä ympäri maailman on jonkinlainen kananmunasalaatti, jota tarjotaan erityisesti leipien ja pienten alkupalojen täytteenä. Mielestäni tofu toimii hyvin tällaisissa ruoissa kananmunan tilalla ja lisää kananmunan tyylistä makua saa mustasta suolasta, eli rikkipitoisesta kala namakista. Salaattia voi tehdä kesäjuhliin ison satsin ja pieniä sormisyötäviä on sitten nopea tehdä lisää tarvittaessa. Tuore ruohosipuli ja syötävät kukat sopii näihin erityisesti, mutta päälle voi ripotella myös yrttejä ja vaikkapa seesamin siemeniä.
Muistan, että olen ainakin kerran syönyt mummin valmistamaa marjaisaa kääretorttukakkua. Charlotte russe on hyvin perinteinen leipomus, joka on alunperin kehitetty jo 1800 -luvulla Venäjän keisarin ranskalaisen kokin toimesta. Pyöreä vuoka vuorataan sokerikakku- tai kääretorttuviipaleilla ja keskelle hyydytetään kermainen täyte. Mummin reseptivihoista löytyikin kaksi erilaista reseptiä Charlotte russeen, mutta ei sellaiseen kakkuun, jota muistan syöneeni. Niinpä täytyi mennä muistojen varassa ja kehittää sellainen kakku, joka maistuu mummin tekemälle. Tärkein ainesosa lienee marjat, joita oli mummin kakuissa aina todella runsaasti. En jaksa olla ihmettelemättä, miten mummi ja pappa jaksoivat marjastaa sellaiset määrät joka vuosi. Mustikkaa, puolukkaa ja vadelmaa metsästä ja karviaisia, viinimarjoja ja kirsikkaa omasta pihasta. Jopa metsämansikoita riitti joskus pakkaseen asti. Marjoja pakastettiin sellaisenaan ja tehtiin kiisseleitä, hilloja, survoksia, mehuja ja viiniä. Mummi rakasti erityisesti vadelmia ja mustikoita, joten ne ovat tämänkin kakun päätähtiä. Marjoja on sekä tortun sisään käärittynä, että keskelle tulevassa täytteessä. Suosittelen käyttämään torttuun mahdollisimman marjaisaa hilloa, mielellään itse tehtyä. Hillon saa keitettyä helposti pakastevadelmista ja hyydytettyä chiansimenillä. Hillo syntyy kaavalla : 200g vadelmia + 2 rkl chiansimeniä + 2 rkl sokeria. Tarkemman valmistusohjeen löydät tästä reseptistä.
Totta puhuen jossain vaiheessa alkoi usko loppua tämän kakun kanssa. Melko kunnianhimoinen tavoite kehittää vegaaninen kääretorttupohja ja sen lisäksi vielä täyte, joka oikeasti hyytyy juuri sopivasti. Testailuihin tuli kuitenkin uutta intoa, kun Animalialta pyydettiin kesäisiä mummin reseptejä ja lopulta kakku kehitettiinkin lehteä varten (Animalia median verkkojulkaisu luettavissa täällä). Kääretorttureseptejä on tullut kokeiltua monia erilaisia, ensimmäiset vegaaniset versiot jo varmasti kymmenisen vuotta sitten. Taikina on haastava siksi, että sen tulee olla koossa pysyvä, mutta silti pehmeä, jotta se pysyy kasassa rullatessa. Olin joulun aikaan vegaanisella ruoanlaittokurssilla ja siellä tehtiin kääretorttupohja, jossa nesteenä käytettiin säilykepersikoiden lientä. Taikina oli hyvän makuinen, pehmeä ja kohosi hienosti. Ajattelin kuitenkin, että olisi hölmöä käyttää hedelmäsäilykkeen lientä, jos persikoita ei tulisi itse kakkuun. Tuunasin reseptiä omien aiempien kokemusteni pohjalta. Lisäsin perunajauhoja sitomaan taikinaa ja vaihdoin lopulta nesteeksi kikhernepurkin liemen eli aquafaban. Kikherneille on helppo keksiä käyttöä ja myydäänhän kaupoissa myös pelkästään aquafabaa vegaanisena kananmunan korvikkeena, jos aikoo leipoa paljon kerralla. Täyte oli tosiaan myös oma haasteensa, mutta lopulta riittävällä määrällä agar agaria kakku pysyi koossa. Kakkua on kuitenkin miellyttävämpi syödä, kun täyte on lusikoitavaa eikä ihan hyytelöä.
Kääretortun reseptistä on kovasti pyydelty gluteenitonta versiota ja lupaan testata sitä mahdollisimman pian!
Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Mittaa toiseen kulhoon märät aineet. Kaada nesteet kuivien aineiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
Vuoraa uuninpelti leivinpaperilla ja sivele kevyesti öljyllä. Kaada taikina pellille ja tasoita pinta tarkasti. Paista 160 asteessa n. 12 minuuttia.
Ota pelti uunista ja ripota pinnalle sokeria. Aseta toinen leivinpaperi levyn päälle ja toinen uuninpelti kanneksi. Käännä koko komeus ylösalaisin ja poista nyt päällimmäinen uuninpelti ja leivinpaperi. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.
Levitä hillo ja mustikat torttulevylle. Rullaa tiiviiksi rullaksi leivinpaperin sisään ja siirrä jääkaappiin tekeytymään seuraavaan päivään.
Vuoraa n. 3l kulho kelmulla. Leikkaa kääretortusta n.1 cm siivuja ja asettele torttuviipaleet tiiviisti kulhon reunaa vasten. Tässä vaiheessa voit halutessasi myös hieman kostuttaa torttuviipaleita kauramaidolla.
Vaahdota kasvivispi. Lisää soijarahka, tuorejuusto, sokeri ja vispaa vielä hetki.
Kaada sitruunamehu, mustikat ja agaragar kattilaan. Sekoittele ja kuumenna seosta samalla. Kun keitos alkaa kuplia, keitä vielä n. 2-3 minuuttia samalla sekoittaen huolellisesti.
Kaada seos ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla koko-ajan vispaten. Sekoita vielä huolellisesti ja lisää lopuksi vadelmat täytteen joukkoon.
Kaada täyte torttuviipaleilla vuorattuun kulhoon ja tasoita pinta. Peitä kelmulla ja anna hyytyä seuraavaan päivään.
Leikkaa ylimääräiset torttupalat pois, jotta kakun pinta on kauttaaltaan tasainen. Aseta suuri lautanen kanneksi ja käännä kakku ylösalaisin. Poista kelmu ja koristele marjoilla.
Tässä tulee luottoresepti uunipannukakkuun eli meillä päin niin sanottuun ”kropsuun”. Lettujen tai vohvelien paistoon kuuluu usein aikaa ja vaivaa ja kynnys niiden paistamiseen ryhtymiseen on melko korkea. Pannukakku onkin siitä helppo, että uuni hoitaa työn ja lopputuloksena on pellillinen herkullista jaettavaa samalla kertaa. Pannukakusta ei yleensä myöskään tehdä kovin makeaa. Mummi teki pannukakkua aika usein välipalaksi tai iltapalaksi. Olen paistanut vuosien mittaan melkoisen määrän pannukakkuja erilaisilla resepteillä ja tämä on ehdottomasti paras tähän asti. Vegaanisessa pannukakussa on usein haasteena saada sisuksesta tiiviin sijaan kuohkea ja kostea, mutta silti kypsä. Kananmunat on tässä reseptissä korvattu soijamaidon ja omenaviinietikan yhdistelmällä. Etikka saostaa soijamaidon ja seos tuo kuohkeutta pannukakkuun. Reseptin soijamaito on erittäin olennainen ainesosa, joten en suosittele sen korvaamista esimerkiksi kauramaidolla – tulos ei ole sama. Alkuperäisessä ohjeessa pellilliseen pannukakkua tulee vain 3 rkl sokeria, mutta otin oikeuden hieman lisätä määrää. Älä kuitenkaan ripottele sokeria pannukakun pintaan, silloin pinta ottaa liikaa väriä eikä pannukakku nouse yhtä hyvin. Nämä seikat kun muistat, saat varmasti herkullisen lopputuloksen!
Pannukakun lisukkeena oli usein pakkasesta otettuja mansikoita, jotka olivat parasta ikinä. Mansikoihin oli pakastamisen yhteydessä lisätty sokeria, ja marjojen sulaessa neste ja sokeri sekoittuivat makeaksi mansikkamehuksi rasian pohjalle. Mansikoita ostettiin usein monen monta laatikkoa ja kesäpäiviin mummilassa kuului usein mansikoiden pakastustalkoot. Vuonna 2000 muistan osallistuneeni isoon pakastusprojektiin, koska etiketit tulivat uniin vielä pitkään jälkikäteen. Voi kumpa omassakin talossa olisi tilaa arkkupakastimelle!
Mummin muistiinpanoista löytyi myös omenapannarin resepti, jossa siis lisätään taikinan pinnalle ohuita omenarenkaita ja kanelia – nam! Mummi valmisti erikoisherkuksi myös ”Oolannin” tai ”Ahvenanmaan” pannukakkua, joissa taikinan sekaan sekoitetaan manna- tai riisipuuroa ja maustetaan reilusti kardemummalla. Puuron keittely kuulostaa hieman työläältä, mutta kaupastahan saa ainakin vegaanista riisipuuroa valmiinakin. Mutta nyt tuunausvinkit sikseen ja reseptiin.
Sekoita keskenään soijamaito ja omenaviinietikka. Anna saostua hetki.
Mittaa ja sekoita keskenään kuivat aineet.
Sulata margariini ja lisää soijamaito-viinietikkaseokseen.
Lisää märät aineet kuivien joukkoon pienissä erissä ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan tekeytyä hetki.
Vuoraa uuninpelti leivinpaperilla. Öljyä paperi kevyesti. Kaada taikina leivinpaperin päälle. Voit halutessasi lisätä vielä muutaman margariininokareen taikinan pinnalle.
Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes pannukakku on kypsää ja pinta saanut hieman väriä (voit halutessasi nostaa pellin uunin ylätasolle vielä hetkeksi). Tarjoa esimerkiksi sokeroitujen marjojen kanssa.
Moi pitkästä aikaa! Kesä on pikkuhiljaa päättymässä ja syksy kolkuttelee jo ovella. Haluan jakaa reseptin näihin superherkullisiin filotaikinanyytteihin, joissa yhdistyy raikas pinaatti ja täyteläinen kasvipohjainen feta. Jostain syystä tällaisia suolaisia herkkuja tekee mieli kesällä, vaikka näitä voisi tietysti syödä mihin vuodenaikaan tahansa.
Olen jo pidemmän aikaa etsinyt sopivaa reseptiä tähän ihanaan kreikkalaistyyppiseen herkkuun. Filotaikina ei ole kovin helppo käsiteltävä, joten hermojen säästämiseksi halusin jättää pois kaikenlaisen ylimääräisen kikkailun taikinan kanssa. Paketin kyljessä on komeillut tämä resepti, jonka päätin veganisoida. Taikinaa käsitellessä ei haittaa, vaikka pieniä repeämiä tulisi sinne tänne, koska arkki kerrostetaan useasti. Täytteen makumaailmaa voi vapaasti varioida muuntelemalla yrttien suhdetta ja valkosipulin määrää. Myös vihreä vegaaninen pesto sopii täytteen joukkoon, jos haluat vaihtelua. Nämä nyytit rapsahtavat ihanasti haukatessa ja sopivat tarjottavaksi kahvipöydässä tai vaikka lounaana raikkaan salaatin kanssa.
Sulata filotaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Ota muffinipelti ja sipaise hiukan oliiviöljyä sen koloihin.
Kuori ja pilko sipulit. Kuullota sipulisilppu pannulla pienessä tilkassa öljyä. Lisää pakastepinaatti. Paista seosta niin kauan, kunnes iso osa nesteestä on haihtunut. Ota pannu levyltä ja anna seoksen hieman jäähtyä.
Sekoita jäähtyneeseen sipuli-pinaattiseokseen täytteen loput aineet, eli maidoton kreikkalainen juusto, kaurafraiche, soijarahka, maissitärkkelys, silputut yrtit ja mausteet.
Avaa filotaikinarulla ja ota levyistä noin puolet riippuen muffinipellin kolojen määrästä (yhdestä levystä tulee kaksi nyyttiä). Suojaa loput filotaikinalevyt kuivumiselta peittämällä ne tuorekelmulla tai puhtaalla keittiöpyyhkeellä.
Aseta iso leikkuulauta tai jokin muu hyvä työtaso eteesi ja ota pinosta varovasti yksi filotaikina-arkki. Voitele kevyesti levystä puolet oliiviöljyllä ja käännä alareuna yläreunan päälle siten, että taikina on kaksin kerroin. Voitele taitetun levyn puolikas öljyllä ja käännä alareuna uudestaan yläreunan päälle. Sipaise taitellun taikinalevyn päälle vielä kerran kevyesti öljyä ja leikkaa se kahteen osaan saksilla tai veitsellä. Painele palat muffivuoan koloihin ja jatka seuraavien levyjen kanssa samoin. Annostele noin puolet täyteestä vuokiin taikinan päälle ja taivuta taikinaliepeet lopuksi täytteen päälle.
Paistanyyttejä 190`c uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Irrota hieman jäähtyneet nyytit koloista ja siirrä ne tarjoiluvadille.
Valmistaloput levyt ja täyte nyyteiksi ja paista.
Vinkki! Nyytit ovat parhaimmillaan vastapaistettuna. Säilytä jäähtyneitä nyyttejä kannellisessa astiassa jääkaapissa. Jos haluat nyyteistä uudelleen rapeita, lämmitä ne 140 ´c uunissa n. 10 minuuttia tarjoilua varten.
Vinkki! Voit lisätä nyyttien ruokaisuutta lisäämällä täytteeseen maustamatonta tofua.
Tässä herkussa on paljon ihanan lehteviä kerroksia!
Tämä hyytelötorttu on ollut ajatuksissa pitkään. Itseasiassa siitä lähtien, kun löysin todelliset vadelma-apajat puolison vanhempien mökiltä. Aloin heti unelmoida jonkinlaisesta leivostortusta kermaisella täytteellä ja hyytelöllä viimeistellyllä marjakerroksella. Muutaman kerran kokeilinkin erilaisia versioita, mutta usein täyte oli liian löysää tai jopa liian kiinteää. Tämän kesän aikana onnistuin ensimmäistä kertaa agar agarilla, joka on siis vegaaninen vaihtoehto liivatteelle. Ennen agar agar -jauhetta sai vain apteekista, mutta nykyään sitä on myynnissä useimpien markettien leivonta-osastolla. Jauhe sekoitetaan riittävään määrään nestettä, keitetään muutama minuutti ja sekoitetaan ohuena nauhana muun täytteen joukkoon. Voi hyvin olla, että nämä tuotteetkin ovat kehittyneet eteenpäin. Jauheen käyttö oli nimittäin niin näppärää, etten enää oikein ymmärrä kuinka meillä on niin epäonninen menneisyys.
Keksipohjan ja hyydytettävän täytteen ansiosta kakun tekoon ei tarvita uunia. Halutessaan kakun voi kuitenkin toki toteuttaa muro- tai kakkupohjalla, jolloin kakusta tulee leivosmaisempi. Täytettä voi myös maustaa makunsa mukaan, esimerkiksi sitrunankuoriraasteella tai vaikkapa marianne- tai turkinpipurirouheella. Päälle voi myös käyttää muitakin marjoja tai hedelmiä, mutta silloin se ei ole enää vadelmatorttu. Yritän kai sanoa, että tämä torttu on herkullinen, helppo ja todella muuntautumiskykyinen! 🙂
Murusta keksit ja sulata margariini. Sekoita sula margariini keksimurun joukkoon. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija n. 20 cm) pohjan väliin ja painele pohjamassa tasaisesti vuoan pohjalle.
2.Vatkaa kauravispi vaahdoksi. Lisää kauratuorejuusto ja sokerit. Vatkaa vielä hetki, kunnes seos on tasaista.
3.Mittaa vesi ja sitruunamehu kattilaan ja mittaa agar agar -jauhe joukkoon (kolmella teelusikallisella agar agaria kakku pysyy kasassa, mutta täyte on pehmeää leikattaessa. Jos haluat tiiviimmän täytteen, neljä lusikallista on sopiva määrä). Kuumenna kiehuvaksi ja keitä muutaman minuutin. Kaada ohuena nauhana kauravispiseoksen joukkoon koko-ajan samalla sekoittaen.
4.Kauho massa keksipohjan päälle ja tasoita pinta. Anna hyytyä noin 3 tuntia ennen kiilteen tekoa.
5.Asettele vadelmat tasaisesti kakun pinnalle. Mittaa vesi ja hyytelösokeri kattilaan. Kiehauta. Nosta kattila pois liedeltä ja lusikoi kiille vadelmien päälle. Anna hyytyä vielä muutama tunti.
Glutteniton? Käytä kakkupohjaan gluteenittomia keksejä. Käytä gluteenitonta kaura- tai soijavispiä ja vaihda kauratuorejuusto esimerkiksi soijapohjaiseen tuorejuustoon.
Vadelmahyytelötorttu on unelman pehmeä, kermaisa ja marjaisa herkku!
Esikoisemme suorastaan rakasti kinkkusarvia ollessaan pieni. Niitä tuli leivottua aika usein ja vietyä myös muihin kahvipöytiin. Monta vuotta olen kehitellyt kinkuttomia sarvia. Ensin täytyi löytää oikeanlainen, pehmeä taikina ja sen jälkeen sopivan suolainen ja maukas täyte. Ja nyt resepti on vihdoin julkaisukunnossa!
Näiden sarvien juju on nakkiraaste!
Muutamia vuosia sitten bongasin Facebookin Vegaaniset kasvisruuat -ryhmästä nakkiraasteen. Erityisesti Bon Soyan kasvisnakit ovat niin kiinteitä, että niitä voi raastaa. Kaikenlisäksi maku on kovin kinkkumainen. Yhdessä vegejuuston kanssa sarviin saa simppelin ja maistuvan täytteen. Sarvet ovat hitti kahvi- tai iltapalapöydässä tai vaikkapa lastenkutsuilla. Tässä on maistuva vegaaninen leivonnainen, sopiva pikkusuolainen tilanteeseen kuin tilanteeseen. Aikuiseen makuun reseptiä voi toki tuunata hieman ja lisäillä täytteitä oman maun mukaan. Esimerkiksi sipaisu jotain maustettua kasvipohjaista tuorejuustoa voisi sopia hyvin.
Kauli, jaa osiin, levitä täytteet ja rullaa!
Taikina kannattaa kaulia ohueksi kuin pizzataikina, jotta sektoreihin jää kunnolla tilaa täytteille ja ne saa rullattua kunnolla sarven sisään. Anna sarvien kohota rauhassa vielä muotoilun jälkeenkin, niin saat unelmanpehmeitä herkkuja.
3 kpl (n. 150 g) kiinteitä kasvisnakkeja (esim. Bon Soya)
pinnan voiteluun kauramaitoa
koristeluun seesaminsiemeniä
Ohje
Mittaa kauramaito mikron kestävään kulhoon ja lämmitä kädenlämpöiseksi. Murusta joukkoon hiiva. Sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää sokeri ja suola.
Lisää kaurajauho ja suurin osa vehnäjauhoista. Vaivaa taikinaa, lisää jauhoja ja jatka vaivaamista.
Lisää margariini vaivaamisen loppupuolelle. Jatka vaivaamista, kunnes rasva on sekoittunut taikinaan. Lisää vielä tarvittaessa hieman vehnäjauhoja. Valmis taikina on kimmoisaa, eikä tartu käteen kun painat sitä puhtaalla kämmenellä.
Anna taikinan kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa n. 30 minuuttia. Raasta sillä välin juusto ja nakit.
Leivo ensin puolet sarvista: Tee taikinasta pallo ja kauli se pyöreäksi levyksi. Käytä tarvittessa hieman jauhoja, jotta taikina ei tartu käsiin eikä pöytään.
Jaa levy 8 sektoriin. Levitä sektoreiden päälle juusto- sekä nakkiraastetta. Asettele nakkiraaste sektoreiden leveään päähän.
Kääri sektorit sarviksi. Muotoile niistä hieman kaarevia ja laita ne pellille leivinpaperin päälle. Leivo toinen puolikas taikinasta samoin.
Anna sarvien kohota leivinliinan alla noin 30 minuuttia. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Voitele sarvet kauramaidolla juuri ennen uuniin laiitamista. Ripottele pinnalle unikonsiemeniä.
Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 10 minuuttia, tai kunnes sarvet ovat kauniin värisiä.
Vinkki! Jos et löydä oikeanlaisia vegenakkeja, voit laittaa väliin myös pilkottua vegeleikkelettä tai valmiita kasvipohjaisia suikaleita (esim. Meeat Muu Vegesuikale).
Vinkki! Jos sinulla ei ole kaurajauhoja, voit tehdä taikinan myös pelkästään vehnäjauhoihin.
Vinkki! Voit lisätä valiin myös maustettua kasvipohjaista tuorejuustoa tai levitettä.
Muokkaa vauvalle! Voit tehdä myös vauvalle omat sarvet. Jätä taikinasta suola ja sokeri pois. Käytä margariinin tilalla rypsiöljyä. Vaihda täytteen vegejuusto ja nakit -> murustettua tai kuutioitua maustamatonta tofua ja valitsemiasi suolattomia mausteita (esimerkiksi suolatonta tomaattipyrettä ja yrttejä). Vauva ei myöskään tarvitse seesaminsiemeniä.
Mustikkaa on nyt metsät pullollaan ja netin keskustelupalstoilla kisataan siitä, kenellä on käytössä paras mustikkapiirakan resepti. Tämä ohje on ollut omassa keittiössä kovassa käytössä aina mustikka-aikaan. En ole kovin mieltynyt raskaisiin leivonnaisiin, vaan pidän enemmän kaikenlaisista välipalatyyppisistä ratkaisuista. Tässä piirakassa on kuohkea vegaaninen pullapohja ja päällä runsaasti sitä itseään, mustikkaa! Piirakasta riittää syötävää isommallekin seurueelle, koko pellillinen jaettavaksi! Toivottavasti testaat tätä reseptiä – ihania mustikkaisia herkutteluhetkiä!
Psssst! Pieni varoitus, sillä siististi syömisessä saattaa olla hieman haasteita. Niimpä voit lukea reseptin alta vinkit mustikkatahrojen poistoon, jos vahinko käy.
2.Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva joukkoon. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Sekoita joukkoon sokerit, kardemumma ja suola. Lisää noin puolet jauhoista muutamassa osassa ja sekoita taikinaa hetki. Lisää loput jauhot vähitellen samalla koko-ajan kädellä vaivaten. Lisää sulanut margariini alustamisen lopulla.
3.Taikina on valmista, kun se on 1. kimmoisaa, 2. irtoaa kulhosta ja 3. irtoaa kädestä. Voi olla että joudut lisäämään jauhoja hiukan enemmän kuin 8 dl, mutta taikinan tulisi silti olla pehmeää. Kohota taikinaa noin 45 minuuttia joko leivinliinalla peitettynä, tai esimerkiksi mikroaaltouunissa (vedoton ja lämmin paikka).
4.Tee odotellessasi kiisseli. Mittaa mustikat, sokeri ja 1 dl vettä kattilaan. Kuumenna, kunnes osa mustikoista on hajonnut ja seos poreilee. Sekoita perunajauhot desilitraan vettä ja kaada seos ohuena nauhana kattilaan. Sekoita koko-ajan voimakkaasti. Kiisseli muuttuu paksummaksi miltei välittömästi. Siirrä kattila pois hellalta ja anna kiisselin jäähtyä.
5.Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kumoa taikina hyvin jauhotetulle tasolle. Vaivaa taikinaa hetki jauhojen kanssa. Kauli taikina leivinpaperin kokoiseksi levyksi. Tämän jälkeen siirrä taikina varovaisesti uunipellille leivinpaperin päälle kaulinta apuna käyttäen. Taputtele taikina tasaiseksi ja muotoile piirakalle reunat. Kaada kiisseli pullapohjan päälle. Voit halutessasi penslata reunat kauramaidolla ja ripotella sokeria päälle.
6.Paista 200 asteessa uunin keskiosassa n. 15 min. Tarjoa hieman jäähtyneenä. Täyte voi olla vielä hieman valuvaa, mutta asettuu paikoilleen viimeistään kun pulla on jäähtynyt kunnolla.
Tästä piirakasta riittää syötävää isollekin porukalle.
Vinkkejä mustikkatahrojen poistoon
Mustikan sininen väri johtuu marjan pinnalla olevasta sinisestä vahasta. Ekologisin tahranpoistokeino on upottaa tahra kiehuvaan veteen tai kaataa tahran päälle kiehuvaa vettä, jolloin mustikan vaha sulaa. Jos materiaalia ei voi upottaa kiehuvaan veteen, voi kokeilla kuumaa vettä ja astianpesuainetta.Kuuman veden ja suolan seos saattaa myös tehota. Tahran vaalentamiseen voi kokeilla myös sitruunamehua. Sitruunamehulla sininen väri lähtee myös käsistä, jos vesi ja saippua ei meinaa riittää.
Varsinkin kesällä tulee usein ostettua paljon erilaisia kasviksia kotiin. On kiva tehdä erilaisia ruokaisia salaatteja, joita voi syödä useamman päivän. Tällaiset salaatit ovat blogissakin supersuosittuja, kuten tämä raikas couscous -salaatti! Tämä kvinoasalaatti on todellakin syntynyt sellaisena päivänä, kun teki mieli kaikkea. Ja kyllä, kaikkea löytyy – rouskuvaa parsakaalia ja pähkinöitä, pehmeää bataattia, makeaa maissia, hapokasta sipulia, raikasta paprikaa, täyttävää kvinoaa ja papuja. Tässä on niin sanotusti ainekset kohdallaan, tämä ruoka tekee hyvää keholle, pitää hyvin nälkää ja maistuu ihan tolkuttoman hyvältä. Salaattia voi syödä sellaisenaan, mutta se sopii todella hyvin chilihummuksen ja vegemajoneesin kanssa wrappien täytteksi. Ai että tällainen setti on ihana kaivaa eväsrasiasta!
Huuhdo kvinoat tiheässä siivilässä kiehuvalla vedellä ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan. Jos et löydä tummaa kvinoaa, voit käyttää myös ainoastaan vaaleaa. Lisää vinkkejä irtonaisen kvinoan keittoon löydät täältä . Jäähdytä.
Aseta uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuori ja paloittele bataatti peukalon pään kokoisiksi kuutioiksi. Ripsauta halutessasi hieman rypsiöljyä kuutioiden pintaan. Paahda uunissa n. 10 minuuttia. Huuhdo ja pilko sillä aikaa parsakaali sopivan kokoisiksi paloiksi ja lisää sitten bataatin kanssa pellille. Paahda, kunnes bataatti on kypsää ja parsakaali saanut hieman väriä.
Huuhdo ja pilko paprika ja sipuli. Hienonna persilja. Lisää joukkoon valutetut maissit ja mustapavut.
Paahda cashewpähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.
Yhdistä jäähtynyt kvinoa, paahdetut bataatit ja parsakaali, pilkotut kasvikset ja cashewpähkinä. Sekoita lopuksi kastikkeen ainekset keskenään ja sekoita salaatin joukkoon.
Levitä tortillalätylle chilihummusta. Aseta päälle salaatinlehti ja kauho kvinoasalaattia keskelle lättyä. Pursota päälle hieman chilimajoneesia. Kääri rullalle ja nauti!
Vinkki! Saat gluteenittoman version käyttämällä gluteenittomia tortillalättyjä.
Vinkki! Jos pidät kovasti paahteisesta mausta, voit lisätä myös paprikan bataatin ja parsakaalin kanssa uuninpellille paahtumaan.
Kesällä ei aina tee mieli lämmintä ruokaa. Samalla eväitä tulee tehtyä usein – milloin rannalle, retkelle tai ihan vaan kassiin mukaan, koska rauhassa syödystä aamiaisesta on jo aikaa. Leipää kuluu ehkä enemmän kuin muulloin ja samalla myös leivän päällisiä. On olemassa tuhat ja yksi asiaa, mitä vegaani voi laittaa leivän päälle. Vegaanihaaste on koonnut hyvän listauksen vaihtoehdoista tänne.
Ostan harvoin kaupan valmiita vegeleikkeleitä niiden hinnan vuoksi. Onneksi seitania voi tehdä itse vaivattomasti ja edullisesti. Tämä resepti on muokkautunut alkujaan ihanan Pidempi Korsi -blogin reseptin pohjalta. Ohjeesta tulee vain yksi pötkylä, joten teen usein tuplana. Toinen pötkylä tulee syötyä melko nopsaan ja toisen siivutan ja pakastan n. 10 siivun pusseihin. Mantelijauhojen ansiosta salami on sitkeää, mutta kuitenkin mureaa ja mehevää. Leivän lisäksi salami sopii myös vaikkapa pizzan päälle tai salaatteihin. Salamiin kannattaa kokeilla erilaisia mausteita, jolloin löytyy parhaiten se omaan makuun sopiva yhdistelmä.
Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita huolellisesti. Kuori ja raasta valkosipulinkynnet ja sekoita toisessa kulhossa raasteen joukkoon savuaromi, vesi, rypsiöljy ja tomaattisose. Lisää halutessasi chiliä tai tabascoa (n. 3 tl tabascoa antaa jo hyvän potkun).
Kaada märät aineet kuivien joukkoon ja vaivaa voimakkaasti n. 5 minuuttia. Muotoile massasta pyöreä, n. 17cm pitkä tanko. Kääri tangon päälle kaksi kerrosta foliota ja sulje päät tiiviisti. Aseta kääryle leivinpaperin päälle uunipellille ja paista n. 1h. Käännä kääryle ylösalaisin puolessa välissä paistoa.
Jäähdytä. Leikkaa ohuiksi siivuiksi ja nauti leivän päällä tai vaikkapa pizzassa!
Chiavanukas on helppo ja herkullinen välipala, jota pystyy muuntelemaan loputtomiin. Vanukkaan aineksina käytetään kasvimaitoa ja jogurttia, joiden suhdetta voi vaihdella oman mielen mukaan. Itse tykkään jogurttipitoisesta vanukkaasta, joskus en käytä kasvimaitoa ollenkaan. Simppelin vanukkaan seuraan sopivat kaikenlaiset marjat ja hedelmät. Kirsikoita tulee syötyä paljon kesällä ja vahvan värin ansiosta ne sopivatkin tosi hyvin antamaan makua ja näyttävyyttä.
Vanukkaan juju ovat proteiinia, kuituja ja hyviä rasvoja sisältävät chiansiemenet, jotka turpoavat nesteessä ja hyydyttävät samalla vanukkaan. Vanukas kannattaa laittaa illalla tekeytymään ja nauttia vaikkapa aamulla helppona aamupalana!
n. 1 dl paksua kasvipohjaista jogurttia (esim. kookosjogurttia)
koristeluun kirsikoita
Ainekset
Ohje
Sekoita chiavanukkaan ainekset keskenään ja siirrä jääkaappiin tekeytymään vähintään kolmeksi tunniksi (mielellään yön yli).
Perkaa kourallinen kirsikoita ja aja tasaiseksi paksun kasvijogurtin kanssa. Maistele ja lisää kirsikoita, jogurttia tai makeutusta tarvittaessa. Kun seos on sopivan punertavan väristä ja hyvän makuista, siirrä jääkaappiin odottamaan.
Lopuksi kasaa kerroksittain vanukasta ja kirsikka-jogurttiseosta annosmaljoihin. Koristele kirsikoilla.
Vegaanin ruokavuosi 