Tässä tulee resepti, jota blogin Instagram -seuraajat ovat kovasti odottaneet. Tein kyselyä kiinnostuksesta seitan -reseptejä kohtaan ja tulos oli häkellyttävän yksimielinen – reseptit julki ja mielellään heti! Seitan on yksi mun pitkä-aikaisista innostuksen kohteista, mutta jostain syystä blogiin ei ole päätynyt vielä yhtään ohjetta. Mahdollisesti näitä on siis tulossa useampi 🙂
Mitä seitan on? Vehnästä erotetaan sitkoproteiini eli vehnägluteeni ja näin saadaan vehnägluteenijauhoja. Jauhot maustetaan, lisätään hieman jatkeaineita kuten korppu- tai kikhernejauhoja (joissain ohjeissa myös kasviksia tai palkokasveja, tässä ohjeessa sienihakkelusta) sekoitetaan nesteen kanssa taikinaksi ja keitetään tai höyrytetään ja/tai paistetaan. Tuloksena on sitkoinen, hyvin lihaa muistuttava proteiinipitoinen ruoka. Nykyään vehnägluteenijauhoja saa ihan tavallisista marketeista, kun aiemmin sitä myivät vain erikoisliikkeet. Yleisesti voisi kuvitella, että jonkin valmistaminen jauhoista asti on työlästä, käytönnössä se on kuitenkin vain ainesten sekoittamista ja kypsentämistä.
Tämä paisti on helppo tehdä, se leikkautuu hienosti ja on yksinkertaisesti maukasta. Umamia ja kosteutta taikinaan tuovat herkkusienet. Tällä ohjeella syntyy herkullinen, muta ei kovin vahvan makuinen seitan. Jos pidät voimakkaista mauista, voit hyvin tuplata valkosipulin määrän ja lisätä hieman soijakastiketta tai kasvisliemijauhetta. Paisti maistuu mainiosti esimerkiksi ohuina siivuina leivän päällä ja mielellään happamassa seurassa vegaanisen majoneesin, marinoidun sipulin tai suolakurkkujen seurassa. Hyvät ideat harvoin putkahtavat taivaalta. Tämä ohje on käännetty suomalaisiin mittoihin tästä reseptistä.
1.Aseta uuni 200 asteeseen. Pese sienet huolellisesti ja pilko pieneksi hakkelukseksi. Siirrä sivuun odottamaan.
2.Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään kulhossa.
3.Kuori valkosipulinkynnet ja aseta ne toiseen kulhoon. Lisää vesi, kasvisliemijauhe, soijakastike ja tahini ja aja sauvasekoittimella tasaiseksi.
4.Sekoita sienihakkelus kuivien aineiden joukkoon. Kaada märät aineet sekaan ja vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia.
5.Aseta uunipellille reilu kaistale foliota ja sen päälle leivinpaperi. Muotoile taikina pötköksi leivinpaperin päälle. Käännä ensin leivinpaperin päät pötkön päälle ja rullaa pötkö kokonaan leivinpaperin sisään. Kääntele lopuksi folio koko komeuden päälle tiiviisti. Paista 1 h 15 minuuttia ja käännä pötkö aina 25 minuutin välein (eli kaksi kertaa paiston aikana). Paisti maistuu parhaalta miltei heti uunista tulleena. Leikkaa siivuiksi ja syö 3-4 päivän kuluessa. Paistia voi hyvin myös pakastaa.
Tiiviin rakenteensa ansiosta paistista saa helposti leikattua siistejä siivuja.
Kun olin pieni, meillä oli usein pääsiäisenä kanaa ja riisiä. Tänä vuonna halusin kokeilla samantyylistä ruokaa veganisoituna, koska juhlapyhinä on kiva syödä tuttuja ruokia. Ostin ison säkin näitä soijamedaljonkeja vähän aikaa sitten. Totesin, että leivittäminen on liian monimutkaista puuhaa ja leikkeet imevät itseensä reilusti öljyä. Ilokseni huomasin, että leikkeistä tulee herkullisia täysin ilman öljyssä paistamistakin. Keittäminen ja kevyt paahtaminen uunissa riittää! Soijaleikkeet ovat helppokäyttöisiä ja todella edullisia. Yhdestä suuresta pussista valmistaa todella monta ateriaa. Leikkeet ovat hyviä myös kylminä vaikkapa salaatin joukossa.
Riisin valmistan mieluiten paistinpannulla, jolloin siihen imeytyy paljon makua. Lisäkeriisistä tulee tällä tavoin hieman paellan tapainen lisäke, johon voi halutessaan lisätä vielä vaikkapa herneitä tai muita sattumia. Ateria viimeistellään tuoreilla yrteillä, sitruunalohkoilla ja soijajogurttikastikkeella. Tämä hauska ruoka maistui hyvin myös lapsille. Nappaa postauksen lopusta lisää reseptiehdotuksia vegaanin pääsiäispöytään 🙂
25 pientä soijamedaljonkia tai isompia soijaleikkeitä (kuivatavara)
2 l vahvaa kasvislientä (tarkista kasvisliemijauheen/-kuution gluteenittomuus)
3 rkl suolatonta broilermaustetta
rypsiöljyä paistamiseen
tarjoiluun sitruunalohkoja ja maustettua soijajogurttia
Ohje
Valmistele ensiksi soijaleikkeet. Laske pieniä leikkeitä 4-5 kpl/ruokailija ja suurempia 2 kpl/ruokalija. Kuumenna kattilassa 2 litraa vettä ja lisää kasvisliemijauhetta/-kuutioita miltei kaksinkertainen määrä normaaliin annostukseen verraten. Lisää 2 rkl broilermaustetta ja soijaleikkeet. Keitä leikkeitä pakkauksen ohjeen mukaan, n. 10 minuuttia. Siirrä leikkeet siivilään ja puristele ylimääräinen vesi pois. Aseta uuni kuumenemaan 150 asteeseen.
Valmista seuraavaksi riisi. Kuori ja silppua sipuli. Kumenna rypsiöljy laakeassa paistinpannussa ja kuullota sipuli. Lisää seuraavaksi riisi ja currymauste. Kuullota riisiä hetki ja lisää sitten nestettä niin, että riisit peittyvät. Anna poreilla miedolla lämmöllä ja hämmentele riisiä välillä. Lisää nestettä tarvittaessa.
Kun riisit kypsyvät, viimeistele sillä aikaa leikkeet. Ota kulho ja mittaa pohjalle ruokalusikallinen rypsiöljyä ja broilermaustetta. Kaada leikkeet kulhoon ja pyörittele ne mausteöljyssä. Vuoraa uuninpannu leivinpaperilla ja asettele leikkeet leivinpaperin päälle. Paista uunissa n. 10 minuuttia, kunnes leikkeet ovat saaneet vähän väriä.
Kun riisi on kypsää, murenna joukkoon cashewpähkinöitä ja silppua reilusti tuoretta persiljaa. Tarjoa mausteriisi ja leikkeet sitruunalohkojen ja yrteillä maustetun soijajogurtin kera.
Huom! Jos et löydä soijamedaljonkeja, voit käyttää niiden tilalla monia muitakin soijatuotteita. Samalla tyylillä voit valmistaa soijaleikkeitä, – paloja ja jopa suikaleita. Jos pidät mausteisesta, voit lisätä esimerkiksi chiliä ja valkosipulia mausteöljyyn ennen uunissa paahtamista.
Vinkki! Kun laitat uunin kuumenemaan, voit samalla paahtaa uunissa myös kasviksia tai juureksia aterian lisäksi. Esimerkiksi bataattikiekot kypsyvät uunissa jo parissakymmenessä minuutissa. Voit laittaa ne uuniin kymmentä minuuttia ennen soijaleikkeitä, niin kaikki aterian osat ovat samaan aikaan valmiita.
Vinkki! Satokausihedelmä mango sopii myös hyvin mausteriisin joukkoon. Vastaavasti voit myös lisätä mangososetta jogurttikastikkeen joukkoon.
Mausteriisi ja soijafileet keväisessä lounasbuffetissa.
Kurkkaa myös nämä ohjeet pääsiäisen ajan herkutteluun:
Tässä tulee hauska kasvispihviohje, jonka aineksia voi pitää aina hätävarana kaapissa. Yksinkertaisimmillaan nämä valmistuvat kolmesta säilyketölkistä, maissitärkkelyksestä ja mausteista. Kiireessä sipulinkin voi korvata sipulijauheella. Kikherne-maissipihvit ovat helppoja, edullisia ja kaiken lisäksi gluteenittomia! Maissi antaa pihveille kivaa makeutta ja keväistä pirtsakkaa väriä. Osa maisseista jätetään kokonaiseksi, jotta pihveihin jää hieman purutuntumaa. Wokkasin pihvien kaveriksi kevään ensimmäiset parsat ja tarjoilin sitruunalohkojen ja yrteillä maustetun soijajogurtin kera. Herkullista!
Valuta kikherneet ja maissi siivilässä. Kuori ja pilko sipuli. Huuhtele ja hienonna persilja. Mittaa kikherneet, osa maissista, sipuli, paprika ja mausteet kulhoon. Aja tasaiseksi massaksi sauvasekoittimella (pieniä sattumia voi jäädä). Kääntele joukkoon maissitärkkelys, persiljasilppu ja loput maissit. Anna massan jähmettyä jääkaapissa puolisen tuntia. Taikina kiinteytyy jääkaapissa. Jos massa on kuitenkin edelleen liian pehmeän tuntuista, voit lisätä hieman maissitärkkelystä.
Muotoile massasta n. 10 pihviä. Kuumenna rypsiöljy lettu- tai paistinpannussa ja paista pihvit molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Tarjoa lämpiminä yrteillä maustetun soijajogurtin tai -fraichen kera.
Muokkaa vauvalle! Vauva voi maistella näitä pihvejä 7 kk iästä lähtien seuraavin muokkauksin: Käytä suolattomia, itse keitettyjä kikherneitä ja suolatonta maissia (vaikkapa pakastemaissia, joistain kaupoista löytyy myös suolatonta säilykemaissia). Jätä myös suola pois taikinasta ja vaihda tuore persilja kuivattuihin yrtteihin. Aja taikina hienoksi ja paista vaikka pötkylöinä, jolloin vauvan on helpompi pitää pihviä kädessä.
Nämä aurinkoiset pihvit maistuvat parhailta lämpiminä vaikkapa wokatun parsan ja jogurttikastikkeen kera.
Markettien hyllyt alkaa täyttyä pääsiäissuklaista ja samalla alkaa kummasti tehdä mieli jotain suklaista hyvää. En ole kummoinen karkinsyöjä (enää), mutta tummaa suklaata on saatava silloin tällöin. Tilasin vegekaupasta kuivatavaraa ja ostoskoriin eksyi mm. quinoamuroja. Käytän niitä lähinnä smoothiekulhojen koristeluun ja myslin kaverina jogurtissa. Söpöjä pieniä palleroita, joita on kiva ripotella vähän joka paikkaan.
Idea tähän ohjeeseen tuli Pinterestistä, josta löysin tämän hauskan ohjeen. Alkuperäisessä ohjeessa on vain kolme raaka-ainetta: suklaa, mantelivoi ja murot. Sovitin hieman mittasuhteita ja lisäsin massaan pikakahvijauhetta ja hieman suolaa. Kahvi tuo makuun syvyyttä ja suola saa kaikki maut vielä paremmin esille. Näistä tuli aivan älyttömän hyviä. Itseasiassa liiankin, koska olin ajatellut syödä näitä miehen kanssa kaksin. Lapsilla on ilmeisen hyvä kahvinsietokyky, koska nämä hävisivät nopeasti pikakahvijauheesta huolimatta. Näissä on kivaa riisisuklaa -fiilistä ja hurmaava maku!
1 levy a`150g maidotonta tummaa suklaata (esim. Panda / Brunberg)
2 – 2 ½ dl kvinoamuroja (quinoa pops) tai riisimuroja
2 rkl manteli/pähkinävoita
2 – 3 tl pikakahvijauhetta
ripaus suolaa
rypsiöljyä vuoan voiteluun
Ohje
Ota donitsivuoka ja voitele sen kolot kevyesti rypsiöljyllä.
Paloittele suklaa reilun kokoiseen mikronkestävään astiaan. Sulata mikroaaltouunissa välillä sekoitellen. Sekoita suklaan joukkoon pähkinävoi, pikakahvijauhe (jos käytät kahvimurua, voit jauhaa sen morttelissa) ja ripaus suolaa.
Mittaa kvinoapuffit tai riisimurot suklaaseoksen joukkoon ja kääntele varovasti tasaiseksi massaksi. Tässä vaiheessa voit maistaa hieman ja lisätä hieman kahvijauhetta tai suolaa jos on tarpeen.
Taputtele massa nopeasti donitsivuoan koloihin.
Laita lopuksi koko komeus pakastimeen jähettymään n. 30 minuutiksi. Donitsi irtoaa helpoiten vuoasta, kun kastelet vuoan nurjan puolen nopeasti kuumalla vedellä. Jos kaikki ei mene kerralla, voit hyvin pakastaa loput. Donitsit säilyvät hyvänä ilmatiiviissä pakastusrasiassa useita kuukausia.
Gluteeniton? Resepti on periaatteessa gluteeniton, tarkasta vielä käyttämäsi suklaan ja murojen tuotetiedot.
Vinkki! Sopivan kvinoapuffien tai riisimurojen määrän löydät kokeilemalla. Kääntele ensin muutama desi suklaan joukkoon ja nosta määrää lopuksi jos siltä tuntuu. Olen itse kokeillut ohjetta vain kvinoamuroilla, riisimuroja voi riittää pienempikin määrä.
Suklaiset herkut valmistuvat näppärästi donitsivuoassa, mutta ne voi hyvin tehdä vaikkapa muffinivuokiin.
Lähiaikoina olen ollut hieman kyllästynyt meidän pasta-perunalinjaan ja olen yrittänyt kovasti kokeilla muunlaisia lisukkeita. Kotimaisista lisukkeista ihan ykkösiä ovat rikotut ohrasuurimot ja spelttihelmet. Vehnäpohjaisista couscous ja bulgur ovat jo ennalta tuttuja ja käytössä aina silloin tällöin varsinkin salaateissa. Yksi on kuitenkin ravintosisältönsä puolesta ylitse muiden – nimittäin kvinoa.
Vinkit irtonaisen ja maukkaan kvinoan keittämiseen
Tiesitkö, että kvinoa on hyvä kuidun ja raudan lähde ja se sisältää mm. kaikkia yhdeksää elimistön tarvitsemaa välttämätöntä aminohappoa? Oikein valmistettuna se on myös todella herkullista. Ensimmäisillä kokeilukerroilla sain aikaiseksi vain vetistä mössöä. Kun sitten rohkenin avata suuni kaupassa ja kysyä myyjältä, ongelma alkoi ratketa. Irtonaisen ja kuohkean lopputuloksen saavuttamiseksi myyjä vinkkasi ensinnäkin käyttämään ulkomaista kvinoaa. Lisäksi kannattaa käyttää valkoisen ja punaisen kvinoan sekoitusta suhteessa 2-1. Punaisessa kvinoassa on kuori jäljellä, joten se on irtonaisempaa ja sisältää ennemmän kuitua kuin valkoinen. Siinä on myös hieman vahvempi ominaismaku, mutta sekoituksessa se ei maistu paljoakaan. On myös tärkeää huuhtoa kvinoa kunnolla kiehuvalla vedellä ennen keittämistä. Toimenpide poistaa karvasta makua. Kvinoan sekoittelu keittämisen aikana lisää myös sen ”puuroutumista”, joten sekoittele mahdollisimman vähän.Kasvisliemijauheen/kuution lisääminen keitinliemeen pehmentää makua ja pieni öljylisä keiton jälkeen estää myös paakkuuntumista. Kvinoan kaveriksi kokkasin herkullista pataa, jossa on runsaasti kasviksia, herkullisia beanit -suikaleita sekä hehkuvan vihreitä edamame -papuja. Tämä eväsrasia on ihana avata keskellä kirpsakkaa pakkaspäivää, joita on toistaiseksi vielä riittänyt. Lisää vinkkejä herkullisiin eväisiin löydät reseptin alta. Kurkkaa täältä myös kesällä tekemäni kesäcurry luncbox!
200 g edamame -papuja tai vihreitä herneitä (pakaste)
Kvinoalisäke
2 dl vaaleaa kvinoaa
1 dl punaista kvinoaa
pala kasvisliemikuutiota
1 rkl rypsiöljyä
Ohje
Huuhdo ja kuutioi paprika ja kesäkurpitsa. Kuori ja silppua sipulit.
Kuumenna öljy isossa paistinpannussa ja paista ensin beanit -suikaleet rapsakoiksi. Lisää sipulit pannulle ja kuullota hetki. Lisää paprika ja kesäkurpitsa ja jatka paistamista vielä hetki. Laske sitten lämpöä ja lisää joukkoon säilykekirsikkatomaatit. Anna hautua sillä aikaa, kun valmistat kvinoan.
Aseta kvinoa tiheäreikäiseen siivilään ja kiehauta vettä vedenkeittimessä. Huuhtele kvinoa kiehuvalla vedellä ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan, n. 15 minuuttia.
Viimeistele sillä aikaa pata. Lisää sitruunamehu. Jos käytit maustamattomia härkäpapusuikaleita, lisää ripaus suolaa ja pippuria. Kuumenna lopuksi edamamet tai herneet mikrossa pienen vesitilkan kera ja lisää lopuksi padan pinnalle.
Lisää tilkka rypsiöljyä kypsän kvinoan sekaan ja annostele pataa ja kvinoaa eväsrasioihin. Lisää pinnalle tuoreita yrttejä, edamameja ja loraus öljyä. Padan seuraksi sopivat myös tuoreet tomaatit ja vihreät, marinoidut oliivit.
Vinkki! Beanit -suikaleiden sijaan voit käyttää myös valmiiksi maustettuja, kypsiä soijasuikaleita.
Muokkaa vauvalle!
Vauva voi maistella tätä ruokaa pienin muutoksin 6kk iästä eteenpäin. Jätä beanit suikaleet, suola ja kasvisliemikuutio pois reseptistä. Papuja tai muita palkokasveja voit antaa maisteltavaksi 7 kk iästä alkaen. Lopuksi voit myös hieman hienontaa pataa ja sekoittaa sitä kvinoan kanssa tasaiseksi (irtonaisen koostumuksen ansiosta kvinoalla on taipumus levitä vauvan käsittelyssä ja sitä voi löytyä matoilta ja korvien takaa vielä pitkä tovi ruokailun jälkeen 😀 ).
Tässä on eväsrasia, jonka sisältö on hyvää oloa keholle ja mielelle! 🙂
Olen todellakin se tyyppi, jolle ”eväät” ei tarkoita yhtä eväsleipää. Välillä varsinkin kesätöissä (uudet työkaverit) jopa hävettää viedä omat eväät jääkaappiin – niitä meinaan piisaa! Yksi syy on ainakin se, että vegaaninen ruoka ei useinkaan ole yhtä kaloritiheää kuin sekaruoka, joten tullakseen kylläiseksi, sitä täytyy syödä suhteessa enemmän. Ja mikä olisikaan ikävämpää, kuin tehdä töitä nälkäisenä. Onneksi syöminen ei ole ikävää. Ruokapaussi on parasta päivässä, aamu -ja iltapäiväkahvin lisäksi. Aina välillä sitä jaksaa tehdä ruokaa useammaksi päiväksi. Eväsrasian sisältöön saa aika pienellä vaivalla pientä piristystä väreillä ja erilaisilla tekstuureilla. Eväsrasiana käytän yleensä lasista astiaa, koska se kestää aikaa kaikista parhaiten ja halutessaan myös uuniruoan voi tehdä suoraan astiaan. Erilaiset salaatit ja laatikkoruoat sopivat myös hyvin eväsrasiaan. Keittoakin uskaltaa ottaa mukaan jos rasiaa pystyy säilyttämään suorassa, mutta yleensä laitan muovipussin rasian ympärille kaiken varalta.
Tässä vielä vinkkejä, mitä muuta on kiva ottaa mukaan töihin:
Lämmittävät keitot ovat ihanaa pakkaspäivän ruokaa. Ne ovat myöskin oivallista arkiruokaa nopeutensa, edullisuutensa ja riittoisuutensa ansiosta. Meillä lapset pitävät myös paljon keitoista, varsinkin jos päälle saa ripotella lisukkeita ja keiton seurana on jonkinlaista leipää. Välillä päänvaivaa on aiheuttanut kysymys – mitä proteiininlähdettä käyttää? Kokonaiset pavut ovat meidän makuraadille ehdoton ei. Kaupan valmiista kasviproteiinivalmisteista kelpaa vain muutama ja niitä käytettäessä keitto ei olekaan enään hirveän edullinen ruoka. Jokin aikaa sitten keksin käyttää punaisia halkaistuja linssejä ja soijarouhetta tavallisessa perunakeitossa ja lopputulos oli herkullinen. Punaiset linssit ovat miedon makuisia ja miltei hajoavat liemeen, kuten myös soijarouhe. Pientä purutuntumaa jää silti, ja ne lisäävät keiton täyttävyyttä ja ravintoarvoa. Sama kombo toimii hienosti tässä maukkaassa tomaattisessa minestronekeitossa. Minestrone on hauskaa vaihtelua ja se valmistuu nopsaan. Tomaatin hapokkuutta saa taitettua ripauksella sokeria ja lisäämällä päälle nokareen kaurafarichea. Pastana toimii parhaiten pienikokoinen pasta. Keitto on hyvää heti ja vielä parempaa seuraavana päivänä. Hiihtolenkin jälkeen miltei itkin onnesta syödessäni edellispäivänä tehtyä keittoa. Tämä on niiiin hyvää!
tarjoiluun kaurafraichea tai turkkilaistyyppistä paksua kaurajogurttia, tuoretta basilikaa tai persiljaa, auringonkukansiemeniä
Ohje
Kuori ja pilko sipulit ja porkkanat. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää sipulit, porkkanat ja soijarouhe. Paista aineksia hetki sekoitellen. Lisää vettä ensin vähän kerrallaan ja anna soijarouheen turvota. Lisää balsamiviinietikka ja kasvisliemikuutiot. Sekoittele ja lisää loputkin vedestä. Keitä viitisen minuuttia.
Lisää tomaattimurska, huuhtele tölkit vesitilkalla ja lisää myös huuhteluvesi kattilaan. Huuhtele linssit ja lisää linssit ja pasta mukaan kattilaan. Keitä kymmenisen minuuttia välillä sekoitellen, kunnes pasta ja linssit ovat kypsyneet.
Mausta lopuksi sokerilla, suolalla ja pippurilla.
Jaa kulhoihin ja viimeistele kaurafraichella, tuoreilla yrteillä ja auringonkukansiemenillä. Tässä vaiheessa on helppo lisätä päälle myös vaikkapa tabascoa tai shirachaa jos ruokailijat pitävät tulisesta. Nauti höyryävän kuumana hyvän leivän tai näkkärin kera.
Vinkki!
Saat gluteenittoman version käyttämällä gluteenitonta pastaa.
Muokkaa vauvalle!
Vauva voi maistella tätä keittoa 7 kk iästä eteenpäin. Kokatessasi vauvalle jätä liemikuutiot, suola ja sokeri pois ohjeesta tai lisää ne vasta lopuksi joukkoon, kun olet ottanut vauvan annoksen erilleen. Mausta keitto kuivatuilla yrteillä tuoreiden sijaan ja keitä ainekset kunnolla pehmeiksi. Vaihda kaurafraiche maustamattomaan soija- tai kaurajogurttiin. Siemenet kannattaa myös jättää pois vauvan lautaselta.
Jokainen voi lisätä oman annoksensa päälle haluamiaan lisukkeita. Kaurafraiche, tuoreet yrtit, siemenet, pähkinät, chilikastikkeet tai vaikka murustetut tortillalastut tekevät keitosta hivenen jännittävämmän.
Laskiaisen aikaan päässäni alkoi taas pyöriä ajatus suolaisesta laskiaispullasta. Tuo idea syntyi joskus viitisen vuotta sitten, nähtyäni Pirkka -lehdessä reseptin suolaiseen laskiaispullaan. Ohjeeseen kuului itse tehty rouheinen sämpylä, joka täytettiin jollain voileipäkakkumaisella, lihaisalla täytteellä. Aina välillä olen palannut tuon idean äärelle ja miettinyt, mitä täyttävää ja samalla raikasta sämpylän täytteeksi voisi keksiä. Yhtenä päivänä teki mieli kokeilla tofukokkelia hieman uudella tapaa ja päätin vaihteeksi lusikoida kokkelin sämpylän sisään. Lopputuloksena oli aivan älyttömän maukas suolainen välipala tai kevyt lounas. Onnistumisen avaimet ovat tarpeeksi meheväksi jätetty tofukokkeli, musta suola maustamassa kokkelia, lempparikasvikset ja maukas hummus sekä majoneesikastike. Chilihummuksesta saa kivaa potkua ja majoneesin löysin Auran vegaanisesta burgerikastikevalikoimasta. Chipotle best!
Sämpylään mahtuu enemmän täytettä, kun pohjaan tekee pienen kolon. Pohjan kostuttamiseen sopii erinomaisesti chilihummus.
Tällä tyylillä täytetyn sämpylän hyvät puolet ovat myös siinä, että täytettä mahtuu reilusti sisään. Samalla sämpylää on kuitenki kohtuu helppo syödä. Päässä alkoi raksuttaa heti mitä muuta kaikkea sämpylän välin voisi laittaa. Kyselin asiasta myös seuraajiltani Instagramissa, parhaimmat ehdotukset taisi olla kikhernetahna ja hummuksen ja aurinkokuivatun tomaatin yhdistelmä, nam! Itse haluaisin kokeilla seuraavaksi sämpylän välissä jotain ihanaa muhennosta sloppy joe -tyyliin. Tai sitten teen tätä versiota uudestaan vielä monta kertaa – niin herkkua nämä olivat!
Halkaise sämpylät hieman puolivälin yläpuolelta niin, että pohja jää suuremmaksi kuin kansi. Koverra hieman sämpylän sisusta ja lusikoi koloon muutama ruokaluisikallinen hummusta. Huuhtele pinaatti huolellisesti. Kuori ja viipaloi avokado ja porkkana.
Ota tofu ulos pakkauksesta ja puristele enimmät nesteet pois. Murustele pieneksi hakkelukseksi kulhoon. Mittaa toiseen kulhoon mausteet valmiiksi.
Kuumenna öljy pannulla ja lisää murustettu tofu. Paista hetki sekoitellen ja lisää mausteet. Hämmennä taas vähän aikaa ja laske lämpöä. Lisää hummus ja sekoittele vielä hetki. Lisää lopuksi kaurakerma.
Täytä sämpylät. Kauho sämpylän ”koloon” tofukokkelia ja lado päälle porkkana- ja avokadoviipaleita. Pursota majoneesikastiketta kasvisten päälle. Lisää sitten hieman pinaatinlehtiä ja aseta sämpylän kansi viimeiseksi. Nauti heti kylmän juoman seurana.
Vinkki! Saat gluteenittoman version käyttämällä gluteenittomia sämpylöitä. Tarkista myös majoneesikastikkeen gluteenittomuus.
Kala Namak eli musta suola on olennainen osa tofukokkelin makumaailmaa. Mustaa suolaa saa nykyään jo useimmista isoista marketeista.
En kovin usein leivo pullaa. Meidän laskiaispullataikinan on monena vuonna valmistanut Pirkka, ja minä olen vain paistanut ja täyttänyt nuo pullat. Ja koska itse taikinan tekoon ei ole käytetty energiaa, on puolestaan panostettu täytteisiin. On kokeiltu monenmoisia vaahtoja ja hilloja. Tänä vuonna intouduttiin tekemään taikina itse – ja paluuta entiseen ei taida olla näköpiirissä. Upottaessani kädet taikinaan, muistin, miten terapeuttista pullan leipominen onkaan. Pullan leipominen on prosessi, johon on pakko rauhoittua. Ja tuo rauhoittuminen palkitaan. Taikinan huolellinen tunnustelu ja vaivaaminen sekä kärsivällinen odottelu taikinan kohotessa kahteen kertaan, tuottavat ihanan maukkaan ja ilmavan pullan.
Hillon keittäminen itse on todella helppoa chiansiemenien avulla. Tätä hilloa on keitetty meillä jo vuosikaudet siksi, että sokerin määrää voi säännöstellä todella helposti. Sitä ei itseasiassa ole pakko laittaa ollenkaan jos ei tahdo, sillä chiansiemenet hyydyttävät hillon. Siemeniä ei myöskään erota helposti hillon joukosta, koska vadelmassa itsessään on samankaltaisia kiviä. Tällä kertaa kokeiltiin suklaista levitettä maustamaan kauravispiä ja suklaa sopi vadelman makupariksi todella hyvin. Kaapissa sattui olemaan Valsoian pähkinä-suklaalevitettä, mutta markkinoilla taitaa olla hyviä muitakin vaihtoehtoja. Kunnolla jäähtyneet pullat kannattaa vielä kostuttaa kevyesti ennen täytteiden kasaamista, tällöin saat parhaan pullakokemuksen 🙂 Ja eikun leipomaan!
Pullat häviävät parempiin suihin varsin nopeasti!
Nuoremman makuraadin mielestä pulla maistui parhaalta, kun suklaavaahdon osuus oli suuri. Vanhempien makuun oli taas 50/50 suklaa-vaniljavaahtoa ja välissä myös valmiiksi paahdettuja ja suolattuja pistaasipähkinöitä rouhittuna. Kiva suolaisen ja makean liitto ja hieman tekstuuria.
voiteluun kauramaitoa ja pinnalle sokeria ja/tai pähkinärouhetta
Chia-vadelmahillo
250 g pakastevadelmia
2 rkl chiansiemeniä
2 rkl sokeria
Pullien väliin
1 prk vispautuvaa kaurakermaa
n. ½ dl vegaanista pähkinä-suklaalevitettä (esim. Valsoia)
kostuttamiseen kauramaitoa
Ohje
1.Valmista ensiksi chiahillo. Kaada pakastevadelmat kattilaan ja kuumenna kuplivaksi pienen vesitilkan kera. Lisää chiansiemenet ja sokeri. Anna jäähtyä.
2.Sulata margariini. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon hiiva, sokerit, kardemumma ja suola. Lisää noin puolet jauhoista muutamassa osassa ja sekoita taikinaa hetki. Lisää loput jauhoja vähitellen samalla koko ajan kädellä vaivaten. Lisää sulanut margariini alustamisen lopulla. Vaivaa taikinaa ja tunnustele, onko jauhoja tarpeeksi. Taikina saa jäädä mielummin hieman liian löysäksi kuin paksuksi.
3.Taikina on valmista, kun se on 1. kimmoisaa, 2. irtoaa kulhosta ja 3. irtoaa kädestä. Kohota taikinaa noin tunti joko leivinliinalla peitettynä tai esimerkiksi mikroaaltouunissa (vedoton ja lämmin paikka).
4.Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle tasolle ja pyörittele taikinasta pyöreitä pullia. Asettele pullat leivinpaperin päälle uuninpellille ja peittele leivinliinalla. Kohota pullia vielä puolisen tuntia (onnistumisen kannalta on tärkeää, että pullat kohoavat vielä tässäkin vaiheessa hyvin).
5.Lämmitä uuni 200 asteeseen.
6.Voitele kohonneet pullat kauramaidolla. Ripota pinnalle pähkinärouhetta/mantelilastuja ja hienoa sokeria.
7.Paista pullia uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. Jäähdytä.
8.Halkaise jäähtyneet pullat. Penslaa pullan molemmat puoliskot vaniljasokerilla maustetulla kauramaidolla.
9.Vatkaa kauravispi kuohkeaksi. Mausta vaniljasokerilla. Ota puolet vaahdosta sivuun ja sekoita siihen mielestäsi sopiva määrä pähkinäsuklaalevitettä. Asettele massat pursotinpussiin vieretysten niin, että molempia massoja on pussin koko matkalta.
10.Annostele hillo pullien keskelle ja pursota vaahto keoksi hillon ympärille. Asettele pullien ”lakit” paikoilleen ja hunnuta päälle tomusokeria.
Reseptivaihtiksen toinen osa! Ensimmäisessä postauksessa esittelin teille Wonderworld of Noora -blogin ja haastettelin Nooraa. Blogista löytyy paljon ihania reseptejä arkiruoista leivonnaisiin. Löysin ihan liian monta ohjetta, jota haluaisin kokeilla. Suolaisista ruoista haluaisin kokeilla ainakin näitä uuniperunoita, tätä kantarelliherkkua, herkulisen näköistä moussakaa ja tätä värikästä salaattia. Nooran bravuuri näyttää olevan terveellisemmät välipalat, joita löytyy hurjan montaa sorttia. Tästä postauksesta löydät paljon vinkkejä terveellisiin vegaanisiin välipaloihin ja täältä löydät lisää terveellisempiä muffiniohjeita. Minuun iski yksi näistä ohjeista, jostain syystä en saanut näitä porkkanakakun makuisia palleroita mielestäni. Erityisesti tähän aikaan talvesta mieli tekee porkkanakakkua. Tuhteja makuja ja jotain raikasta tasapainoksi. Kaneliakin käytän aina vuoden ympäri, siitä ei todellakaan saa tarpeekseen joulun aikana.
Nämä pallerot on todella helppoja ja nopeita valmistaa. Näihin voit myös käyttää sukkelasti kuivakaapin pussin jämiä. Minulta loppuivat taatelit muutaman koe-erän jälkeen, joten lisäsin rusinoita tilalle. Pallerot ovat varsin herkullisia sellaisenaan. Ne maistuvat kuitenkin ihanalta myös jonkin pehmeän ja täyteläisen seurana. Niinpä valmistin niistä unelmien jogurttikulhon, josta löytyy aisteille työtä. Ihania värejä, makuja ja koostumuksia. Makeaa, mausteista, hapanta, rouskuvaa, rapeaa, täyteläistä ja kermaista. Nautin kulhon tyrnimehun ja appelsiinilohkojen kaverina, jolloin siitä muodostui varsinainen piristys keskelle viikkoa. Eikä tässä vielä kaikki. Pohdin näitä palleroita ja porkkanakakun syvintä olemusta hieman lisää. Mielestäni porkkanakakussa hyvin oleellinen osa on kermainen kuorrute. Jääkaapissa sattui olemaan purkki kauratuorejuustoa, joten innoistuin kokeilemaan kuorruteen lisäämistä palleroiden sisälle – ja sehän toimi! Näistä tuli aivan ihania, ehkä yksi helpoimmista tavoista nauttia porkkanakakun mauista. NAM! Täytteen ohje löytyy palleroiden reseptin alta.
Laita kaikki ainekset tehosekoittimen kulhoon ja sekoita kunnes massa on jokseenkin tasaista (hyvä sauvasekoitinkin jaksaa surauttaa massan). Jos pidät sattumista, voit halutessasi säästää vähän porkkanaa, leikata kuutioiksi ja lisätä lopuksi massaan. Valmiin massan pitäisi olla kuivahkoa, mutta kuitenkin muotoiltavissa murenemattomiksi palloiksi. Lisää kaurahiutaleita tai maapähkinävoita koostumuksen mukaan.
Muotoile taikinasta puhtain, kostutetuin käsin suupalan kokoisia palleroita. Taikinasta tulee n. 7-10 palleroa, riippuen suupalan koosta.
Säilytä jääkaapissa ja syö muutaman päivän kuluessa. Voit myös pakastaa pallerot ja sulattaa tarvittaessa.
Vinkki! Pallerot voi myös täyttää ❤
Kymmenen palleron täytteeseen tarvitset:
n. 4 rkl kauratuorejuustoa, esim. Oatly PåMackan
1 rkl vaahterasiirappia
1 appelsiinin tai ½ sitruunan kuori raastettuna
Notkista kauratuorejuusto lisäämällä vaahterasiirappi ja maun mukaan kuoriraastetta joukkoon. Sekoita tasaiseksi tahnaksi haarukalla. Muotoile porkkanapalleromassasta pieni kuppi ja aseta täytettä koloon. Muotoile massasta pieni pyöreä ”lätty” ja aseta se kanneksi. Taputtele saumat kiinni kostutetuin käsin. Valmista! Pallerot ovat heti valmiita nautittaviksi, muta ne maistuvat parhailta seuraavana päivänä. HUOM! Täytteen määrä on makuasia. Jos pidät täytteestä PALJON, tee määrä tuplana 😀
Porkkanakakussa vähintään yhtää hyvää kuin kakku on tietysti kuorrute! Nämä pallerot voit halutessasi täyttää ihanan täyteläisellä makealla kauratuorejuustotahnalla. Unelmien jogurttikulho on yksi hauskimmista tavoista nauttia talven makuja ja värejä.
muutama desi miedon makuista/maustamatonta kasvipohjaista jogurttia
2-3 porkkanapalleroa (käytin tähän palleroita ilman täytettä)
½ porkkana
¼ appelsiini
vegaanista granolaa
paahdettuja pähkinöitä
vaahterasiirappia
kanelia
Ohje
Kaada jogurtti kulhoon ja tasoita pinta.
Murenna porkkanakakkupalleroita hieman ja asettele jogurtin pinnalle.
Suikaloi porkkana pienehköiksi paloiksi ja lisää kulhoon.
Kuori ja kuutioi appelsiini (säästä muutama kuorellinen siivu koristeeksi). Purista kuutioista hieman mehua jogurtin joukkoon ja lisää kuutiot kulhoon.
Koristele granolalla, paahdetuilla pähkinöillä, appelsiinisiivuilla, vaahterasiirapilla ja kanelilla.
Edeltävästä reseptivaihtiksesta on kulunut jo yli vuosi! Nyt on siis korkea aika saada postaussarjaan jatkoa 🙂 Haastis on tehty jo ennen joulua, mutta nämä projektit tuppaa aina venymään. Mieleeni muistui taas, miten huippua on tutustua uusiin kiinnostaviin ihmisiin, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Tänään haluan esitellä teille Wonderworld of Noora -blogin Nooran! Tutustuin Nooraan Instagramissa ja pian huomasin tämän tästä meidän innostuvan samanlaisista asioista ja painivan myös monien samojen haasteiden kanssa. Elämämme on täysin erilaista, mutta yhtymäkohtia löytyy silti. Meitä yhdistää lasten lisäksi ainakin koulutus sekä rakkaus vegaanista ruokaa, keittokirjoja ja ravintoloita kohtaan. Noora on on kirjoittanut kokemuksistaan ja ruoasta hengästyttävän paljon. Tuntuu älyttömän virkistävältä lukea, millaista on arki maailmalla suomalaisen silmin. Omat kuviot kun pyörivät lähinnä 10 km säteellä ilman poikkeusolojakin ja Noora taas on elänyt perheensä kanssa viimeisen viiden vuoden aikana kolmessa eri maassa. Millaista on rakentaa arki aina uudestaan ja uudestaan? Tutustua uuteen kulttuuriin ja kaupunkiin, tulla toimeen vieraalla kielellä, löytää kaupasta syötävää, tutustua ihmisiin ja niin edelleen. Blogin aiheet on jaettu kolmeen osaan: ulkosuomalaisuuteen , ekologisuuteen ja ruokaan . Blogista voit lukea esimerkiksi tekstejä seuraavista aiheista: miltä kasvipohjaista ruokavaliota noudattavan perheen viikon ruoat näyttävät, miten minimoida ruokahävikkiä, miten Ugandassa vietetty joulu eroaa Tallinnassa vietetystä, mihin mennä syömään Tallinnassa tai miten korjaat rikkinäiset housut (meillä on sama tuliainen päiväkodista harva se päivä!). Noora kirjoittaa helposti ymmärrettävässä muodossa ja teksteihin pystyy helposti samaistumaan. Niissä on läsnä aidot ajatukset ja tunteet. Rehellisyys.
Nooran sanoin: ”Koen edelleen hyvin vahvasti, että elämä ja tämä maailma on ihme – jos me sen sellaisena haluamme nähdä.” Allekirjoitan. Ja tästä asenteesta on varmasti hyötyä, on oma elämä sitten pysyvämpää tai alati muutoksessa.
wondering. searching. finding. exploring. moving. changing. growing. learning. trying. crying. laughing. thinking. seeing. hearing. dreaming. living. cooking. travelling. This blog is about all these things from my point of view. And who am I? A girl who dreams that there will always be new dreams to chase.
Noora kertoo edelleen ajankohtaisesta elämänlangastaan kymmenen vuoden takaa. Wonderworld of Noora -blogissa.
Noora on kouluttautunut vegaanisen ravitsemuksen asiantuntijaksi. Resepteissä on usein ihanasti väriä ja makua, mutta myös paljon ravintoaineita. Vaikka tiedänkin miten koostaa monipuolinen ateria, en aina osaa ajatella mitä ravinto-aineita saan mistäkin raaka-aineista. Tästäkin syystä näitä ohjeita tutkii mielellään! Resepteissä on vaikutteita eri kulttuureista, mutta enimmäkseen ne ovat kuitenkin hyvin suomalaiseen makuun. Ja nyt päästetään Noora itse kertomaan lisää! Reseptivaihtiksen toisen osan voit lukea täältä.
Päiväkotiin voi matkustaa näinkin! Kuva: Wonderworld of Noora.
Hei, kerro meille vähän itsestäsi!
Olen Noora, 32-vuotias ulkosuomalainen kahden lapsen äiti ja saksalaisen miehen vaimo. Asun tällä hetkellä Berliinissä Saksassa. Aiemmin olen asunut myös monessa muussa maassa, kiitos mieheni työn. Alunperin olen kotoisin Espoosta.
Työ- ja opiskelupolkuni ovat olleet hyvin polveilevia, sillä rakastan uuden oppimista ja uusia haasteita. Tällä hetkellä teen osa-aikatöitä hakukoneoptimointifirmassa, jonka lisäksi minulla on oma vegaanista ravintovalmennusta, sisällöntuotantoa ja vegaanista luonnonkosmetiikkaa tarjoava yritykseni.
Olet pitänyt mm. ruokablogia jo useamman vuoden ajan. Kuinka kipinä ruoanlaittoon syntyi? Entäpä kuinka kiinnostuit vegaanisesta ruoanlaitosta?
Olen rakastanut ruokaa ja ruoanlaittoa niin kauan kuin muistan. Uskoisin, että alunperin innostunus on lähtenyt lapsuudenkodistani, jossa ruoka on ollut suuressa osassa esimerkiksi juhlapyhiä. Teininä hain ammattikoulun kokki- ja kondiittorilinjoille, mutta päädyin opiskelemaan parturi-kampaajaksi. Ajatus ruoasta ammattina ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, joten opiskelin Haaga-Helian restonomiksi. Tein muutaman vuoden töitä ravintola-alalla, kunnes elämä vei maailmalle.
Ruoan ravitsemuksellisesta puolesta kiinnostuin vasta hieman myöhemmin, erityisesti omien lasteni myötä. Vegaaninen ruoka tuli kuvioihin ilmastoahdistuksen myötä – halusin yrittää vaikuttaa asiaan niin paljon kuin yksilönä pystyn. Osallistuin Vegaanihaasteeseen vuonna 2018 ja huomasin ilokseni vegaanisen ruoan tuovan paljon uusia ulottuvuuksia ja makuja ruoanlaittooni. Paluuta ei enää ollut. Myöhemmin motivaatioksi on ympäristökysymysten rinnalle tullut myös eettisyys. Koska ruoka ja ravitsemus ovat lähellä sydäntäni ja haluan jakaa vegaanisen ruoan ilosanomaa muillekin, ryhdyin postaamaan yhä enemmän reseptejä blogiini. Vuoden 2020 keväällä valmistuin sertifioiduksi vegaanisen ravitsemuksen valmentajaksi saksalaisen Ecodemyn ohjelmasta.
Tässä on hyvä esimerkki Nooran kokkaustyylistä. Tylsästä perunasalaatista on tuunattu tuoreiden yrttien ja ihanan värikkään punasipulin avulla raikas ja näyttävä. Ja jotta ravintoarvot olisivat kohdillaan, mukaan on lisätty papuja! Kuva: Wonderworld of Noora.
Teillä on kaksi lasta. Mitkä ovat koko perheen kesken suosituimpia ruokia ja onko jotain mitä erityisesti täytyy varoa laittamasta ruokaan?
Suosituimpia ruokia tuntuvat olevan ne, joiden eteen olen nähnyt vähiten vaivaa. Erilaiset pastasörsselit ja hummukseen dipatut vihannekset uppoavat parhaiten. Myös keitot ja perunamuusi toimivat yleensä 🙂
Harmikseni lapsemme eivät ole kovin ennakkoluulottomia maistelijoita…. kokkaan kuitenkin useimmiten sen mukaan mitä itseni tekee mieli tehdä. He sitten syövät sen minkä syövät. Jos alas ei mene mitään, on tarjolla jokin erityisen ravitseva jälkiruoka (kuten soijajogurtti omenasoseella ja myslillä, hedelmäsalaatti, täysjyväleipä maapähkinävoilla yms.). Tällä hetkellä erityisesti viisivuotias esikoiseni, joka ennen tykkäsi mausteisesta ruoasta, ei voi sietää mitään “tulista”. Joten yleensä lisään esimerkiksi chilin vain aikuisten annoksiin.
Kuopukseni oli ensimmäiset kaksi elinvuottaan herkkä monille vegaanisen ruokavalion perusraaka-aineille, kuten soijalle ja pähkinälle. Joten nyt iloitsen taas siitä, että saan tehdä vapaasti ruokaa omista lempiaineksistani.
Blogista löytyy paljon vinkkejä astetta terveellisempiin makeisiin välipaloihin. Lähde: Wonderworld of Noora.
Tällä hetkellä asutte Saksassa. Mitkä ovat paikallisen ruokakulttuurin lempiruokiasi?
Vaikka olemme asuneet Saksassa vasta muutaman kuukauden, on erityisesti eteläsaksalainen ruokakulttuuri tullut tutuksi jo aiemmin mieheni perheen kautta. Saksalainen ruokakulttuuri on hyvin lihapainotteista, mutta onneksi uusia tuulia on näkyvissä.
Omia suosikkejani ovat Knödel-nimiset perunamuusipyörykät sekä tietysti vanha kunnon hapankaali. Myös vehnäolut maistuu 😀 Kunnollinen vegaaninen Käsespätzle, eli uunipasta juustolla ja paahdetulla sipulilla, olisi unelmieni täyttymys!
Kolme lempi raaka-ainettasi tällä hetkellä ja miksi?
Kala namak-suola, savupaprika ja ravintohiivahiutaleet ovat “salaisia” aseitani.
Ikimuistoisin kokkaamasi ateria?
Tällä hetkellä ajatukset ovat joulussa ja perheessä Suomessa, joten sanon, että viimevuotinen joulukokkailu yhdessä heidän kanssaan oli ihanaa.
Jos saisit kokata jollekin julkisuuden henkilölle, kelle kokkaisit ja mitä se olisi?
Hmmm… en tiedä onko suomalaisissa bloggaajissa tarpeeksi julkkiksia, mutta tekisin mielelläni ruokaa Islannissa asuvalle bloggaaja ja kirjailija Satu Rämölle. Tykkään hänen energiastaan ja meiningistään! Tekisin varmaankin vegaanista makaronilaatikkoa 🙂